Vieraskielisten osuus espoolaisista kasvaa nopeasti. Viimke vuoden alussa heitä oli reilut 15 prosenttia väestöstä eli lähes 42 000 .
Joka neljäs espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea vuonna 2030. Luku perustuu Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Espoon kaupungin Tietotuotannon ja Vantaan kaupungin Tietopalveluyksikön tekemästä vuoteen 2030 ulottuvasta ennusteesta.
Ulkomaalaisväestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Suhteellinen kasvutahti on ollut Espoossa ja Vantaalla viime vuosina Helsinkiä nopeampaa ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Helsinki menettää muuttotappiona kotimaisia kieliä puhuvien lisäksi myös vieraskielisiä aiempaa enemmän Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin vuonna 2030. Vieraskielisten määrän arvioidaan olevan tuolloin Espoossa 84 000–87 000. Väestönkasvusta 72–87 prosenttia tulee nimenomaan vieraskielisen väestön kasvusta. Helsingissä vieraskielisten osuus kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan 23 prosenttiin ja Vantaalla 28–29 prosenttiin.
– Espoossa tulee ennusteen mukaan olemaan suhteellisesti enemmän vieraskielisiä kuin Helsingissä, vaikka määrät ovat tietenkin pienempiä, toteaa tutkija Teija Jokiranta Espoon kaupungin Tietotuotannosta.
Jokirannan mukaan on vaikea sanoa, miksi kasvu on nopeampaa Espoossa ja Vantaalla kuin Helsingissä.
– Yritämme saada selville miten vieraskieliset muuttavat maan sisällä. Tyypillistähän on, että muualle Suomeen tulleet alkavat valua etelään päin. Monet haluavat asua Helsingissä ja siellä missä on muita samankielisiä.
Espooseen ulkomaalaisia opiskelijoita houkuttelee Jokirannan mukaan Aalto-yliopisto Otaniemessä.
– Espoo tekee aktiivista yhteistyötä ystävyyskaupunkinsa Shanghain kanssa. Sieltä tulee paljon kiinalaisia, hän toteaa.
Vieraskielisen väestön kasvu asettaa haasteita palvelujen tuottamiselle.
– Palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Tarvitaan päiväkoteja, kouluja ja opiskelupaikkoja, luettelee Jokiranta
– Vieraskielisen väestön kasvu on merkittävä tekijä lähes kaikissa ikäryhmissä vanhusväestöä lukuun ottamatta.
Jokiranta lisää, että myös kotouttamisen haasteet kasvavat.
– Pitäisi saada lapset ja nuoret koulutielle kielihaasteista huolimatta, etteivät he jää koulutuksen ulkopuolelle.
Ennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa suurin vieraskielisten ryhmä on Kauko-Aasian ryhmä, Helsingissä taas Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä ja Vantaalla Baltian ja Venäjän ryhmä.
Lisää palveluja
Espoo haluaa varmistaa nopeasti kasvavalle maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten joukolle yhdenvertaiset palvelut kantaespoolaisten kanssa.
Kotouttamisohjelmassa vuosille 2018–2021 tähdätään muun muassa siihen, että maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste laskee.
Maahanmuuttajien opintopolut halutaan niinikään yhdenvertaistaa muiden espoolaisten kanssa.
Maahanmuuttajien asunnottomuus pyritään jatkossa torjumaan jo ennakkoon. Espoon tavoitteena on myös lisätä kaupungin maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrää, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kaupungin väestörakennetta.
Kommentit (9)
Tilaa uutiskirjeemme
Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!
Kommentit
Nykyään ei tarvitse käydä
Kuinka monta prosenttia
Kokoomuksen mukaan ovat
" Yritämme saada selville
"Siis uudelleen: Ketä pitää
Huhtasaari on sitten se
Entä 2040? 2050? Tai 2100?
Kuulostaa ihan
Vapaan maahantulon aikana