Puheenaihe

Arkkitehti säästäisi parjatun kaupungintalon – "Espoossa ei ole kerroksellisuutta"

PURKU-UHKA Arkkitehti Lars Hagman epäilee, että kaupungintalo halutaan purkaa imagosyistä.

Lars Hagman toimi Espoon kaupunginarkkitehtina vuosina 1998-2011. Hän on kiinnostuneena seurannut kaupungintalosta käytyä keskustelua.

Anneli Tuominen-Halomo

Muutaman vuoden eläkkeellä ollut Espoon kaupunginarkkitehti Lars Hagman ei ymmärrä Espoon kaupungintaloon kohdistuvaa purkuvimmaa. Hänen mielestään siitä on tullut pakkomielle.

– Elävään kaupunkikeskukseen kuuluu ajallinen kerroksellisuus. Sitä ei Espoossa oikein ole.

Espoolaiset eivät osaa arvostaa omaa historiaansa, Hagman miettii.

Hän kertoo olleensa mukana tilaisuudessa, jossa keskusteltiin kaupungintalon tulevaisuudesta ja sävy oli sellainen, että 1970-lukua ja sen pysähtyneisyyttä viestivä kaupungintalo ei sovi Espoon high tec -imagoon.

– Kaupungintalo on kunnallisen päätöksen kehto eikä mikä tahansa virastotalo. Fyysisen olemuksen lisäksi pitää ottaa huomioon henkinen puoli, Hagman muistuttaa.

– En ole innostunut suojelunäkökulmasta, mutta mielestäni talo pitäisi säästää ja peruskorjata raikkain ja reippain ottein.

Hagmanin mielestä kaupungintalon arkkitehtonisesti merkittävin ratkaisu on sisääntuloaula ja sen ympärille muodostuva interiööri. Korkean tilan olemus pitäisi säilyttää, mutta muutoin sisätiloja voisi uudistaa reippaalla kädellä.

Kaupungintalon purkutarvetta on perusteltu homeella ja talon huonokuntoisuudella.

Hagman esittelee A-Insinöörien tekemää sisäilmakartoitusta vuodelta 2005. Sen mukaan tiloissa ei havaittu ”yleistä” homeongelmaa.

– Home on legenda, jota on levitetty sitkeästi, Hagman huokaa.

– Ilmanvaihdon ongelmat ovat johtuneet järjestelmään liittyvistä eristeistä, joista on päässyt ilmaan mineraalipölyä.

Selvityksen mukaan mainittu pöly saattaa ärsyttää ihoa, silmien sidekalvoja ja ylähengitysteitä.

Asbestikartoitus tehtiin jo vuonna 1990 ja sen vaatimat korjaukset sen perään. Tämän seurauksena joidenkin huonetilojen rakennepinnoilta löydettiin vähäisiä viitteitä asbestista, mutta sitä ei ollut sisäilmassa.

A-Insinöörien toisessa, syksyllä 2005 tehdyssä selvityksessä käydään läpi kaupungintalon julkisivun ja rakenteiden kunto. Sen mukaan talon runko on erittäin hyvässä kunnossa.

Myös tuoreimmassa, Nexon Consultingin vuonna 2012 tekemässä selvityksessä todetaan, että ”rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukuntoinen”.

– Nexonin mukaan talo on aikanaan rakennettu laadukkaasti ja tasokkaista materiaaleista. Talon kuorielementit ovat sen heikoin lenkki.

Kaupungintalon ulkoseinissä on Tanskan salmista rouhittua kiviainesta. Tästä tummanruskeasta materiaalista Hagman olisi valmis luopumaan ja vaihtamaan sen raikkaampaan.

Purkuperustetta kaupungintalolle on haettu myös siitä, että se on Espoon keskuksen kehittämisen jarru. Lars Hagmanin mielestä suurin ongelma on rantarata, joka jakaa alueen kahtia.

– Rata pitäisi laskea alas noin kahden kilometrin matkalta tai sitten sen yli pitäisi rakentaa riittävän leveä kansi, Hagman visioi.

Espoon kaupunginvaltuusto päättää kaupungintalon kohtalosta ensi maanantaina (22.1.) kello 17.30 alkavassa kokouksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu