Puheenaihe

Opetusministeri vähättelee pääsykoemuutosten vaikutuksia – "Sitä, että valmennuskurssit tulevat lukioihin, emme voi lailla kieltää"

YHTEISKUNTA   Uudistunut valintamenettely siirtää ongelmaa jo lukiovaiheeseen.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puolustaa voimakkaasti yliopistojen pääsykokeiden muuttamista.

Ari Toivonen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei myönny siihen, että yliopistojen pääsykokeet poistuvat tulevaisuudessa. Grahn-Laasosen mukaan jatkossa noin kolmasosa opiskelijoista valitaan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella.

– Tavoitteena on päästä irti pääsykokeista, joihin opiskelijat lukevat ulkoa pääsykoekirjat. Noissa kirjoissa luetaan paljon sellaista, jota kuuluisi lukea vasta opiskeluvaiheessa. Uudistuksen tärkein tavoite on vähentää stressiä ja turhia välivuosia, opetusministeri sanoi Lappeenrannan Uutisille.

Grahn-Laasonen ei kommentoi ajatusta, jonka mukaan pääsykokeisiin hyvin valmistautunut ja pääsykoekirjat lukenut opiskelija, osoittaisi tekemisellään motivaationsa.

Sitä vastoin hän edelleen painottaa välivuosien hankaluutta ja maksettujen kurssien epätasa-arvoisuutta.

– Haluamme irti maksullisista valmennuskursseista. Ne eivät kohtele opiskelijoita tasa-arvoisesti.

ProfessoriKari Uusikylä kirjoitti Helsingin Sanomissa jo 15 vuotta sitten siitä, mihin nyt toteuttamisvaiheessa oleva suunnitelma voi johtaa. Uusikylän mukaan se, joka on lukenut pääsykoekirjat hyvin, on todennäköisesti motivoitunut opiskelemaan alaa.

Äskettäin tammikuun alussa Uusikylä totesi, että opiskelijavalintojen uudistus ei vähennä opiskelijoiden stressiä; se sen sijaan kestää tulevaisuudessa koko kouluajan.

Väitteisiin, jonka mukaan tulevaisuudessa valmennuskurssit aloitetaan aiemmin jo lukiovaiheessa ja muutos johtaa niin sanottujen eliittikoulujen merkityksen kasvuun, Grahn-Laasonen ei suoraan vastaa.

Sen sijaan hän esittää vastaväitteen, jonka mukaan Suomen valintakoemenettelyä ei ole missään muualla.

– Sitä, että valmennuskurssit tulevat lukioihin, emme voi lailla kieltää. Valintakokeet aiheuttavat stressiä, kun opiskelijat joutuvat valmistautumaan samanaikaisesti niin ylioppilaskokeisiin kuin pääsykokeisiin. Seurauksena on hyvin usein välivuosi.

Grahn-Laasonen ei ensin vastaa esittämääni väitteeseen, jonka mukaan tulevat muutokset johtavat yliopistojen edelleen naisistumiseen. Lopulta hän toteaa, ettei usko uudistuksen vaikuttavan naisten osuuden kasvamiseen.

Sen sijaan opetusministeri puhuu siitä, kuinka poikien opiskelijamotivaatioon pitää vaikuttaa jo aiemmassa vaiheessa

– Meidän pitää motivoida poikia opiskeluun. Pojilta on myös vaadittava. Tosiasia on, että menestyminen ylioppilaskirjoituksissa ennustaa menestymistä myös yliopisto-opiskeluissa.

Kiintiöiden käyttöön ottaminen sukupuolijakauman kasvaessa yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa esimerkiksi suhteeseen 70–30, ei Grahn-Laasosen mukaan ole mahdollista.

– Perustuslaki kieltää sellaisen mahdollisuuden. Sellaista ei voida asettaa, haluttiin sitä tai ei.

Olisiko se mielestäsi vaihtoehto?

– Ei sitä kannata edellä mainitusta syystä edes pohtia.

Haastattelun julkaisi ensimmäisenä Lappeenrannan Uutiset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat