Puheenaihe

Aiheuttaako suvun yhteinen kesämökki riitoja? – Aarne Lummaalla on 46 vuoden kokemus sopuisasta kimppaomistamisesta

Aarne Lummaa omistaa nykyisin viidenneksen Muoniossa sijaitsevasta Lapin mökistä. Hänen kokemuksella yhteisomistajuus on sujunut hyvin.

.

– Kun jonkun vaimo oli ensimmäisenä vuonna kirjannut mökin päiväkirjaan, että pesin ikkunat, se oli hälytysmerkki, kertoo Aarne Lummaa, joka on 46 vuoden ajan omistanut osuuden Muoniossa sijaitsevasta mökistä.

Ikkunanpesumerkintä aiheutti sen, että yhteismökin sääntöihin kirjattiin: vaimot ovat mökillä vieraita. Samalla Kutukämpäksi nimetyn mökin perusperiaatteeksi otettiin se, että kenenkään ei tarvitse tehdä siellä mitään. Palveluja ostetaan alueen yrityksiltä, on kyse sitten remontoinnista, polttopuiden hankkimisesta, aurauksesta tai suursiivouksesta.

Palveluiden ostaminen on tarkoittanut rahanmenoa, mutta tuonut sopua yhteisomistajuuteen.

Mökin perushoidosta ja -kunnossapidosta on sovittu yksityiskohtaisesti kirjatuilla säännöillä. Halkokorien tulee olla täysiä, tuhkapesät puhtaita ja mökki siisti käytön jälkeen.

Aikuiset lapset voivat käyttää mökkiä perheineen osakkaana olevan isän vastuulla. Ulkopuolisiin vieraisiin täytyy olla lupa jokaiselta osakkaalta.

Vaikka kaveriporukassa ollaan, sanktiot on todettu parhaaksi porkkanaksi sääntöjen noudattamisessa. Jos unohtaa lämmöt päälle, siitä napsahtaa sakko.

Helsingin kauppakorkeakoulussa toisiinsa tutustunut kuuden hengen kaveriporukka hankki yhteisen ajanviettopaikan Muoniosta Jerisjärven rannalta 1970-luvun alussa.

Vasta työelämään siirtyneillä nuorilla oli varaa mökkiin, kun kunkin osuus maksoi 5 000 markkaa.

Omistajat perustivat kiinteistöyhtiön. Jokainen omisti yhtiöstä kuudesosan. Kustannukset jaettiin tasan.

Yksi alkuperäinen osakas on ostettu ulos kimpasta.

Kahden huoneen mökki ja erillinen saunarakennus järven rannassa olivat ostohetkellä vaatimattomia, mutta toimivia.

Paikkaa käytettiin ja käytetään edelleen vaellus-, kalastus-, hiihto- ja lasketteluretkien tukikohtana.

Kutukämpäksi nimetyssä mökissä saattanut majoittua kymmenen henkeä.

– Sopu antaa sijaa, Lummaa toteaa ja tarkentaa, että kämpän nimi tulee kylästä, jossa mökki sijaitsee.

Aarne Lummaa arvioi, että sääntöjen ja sanktioiden lisäksi yhteiseloa on helpottanut se, että paikka hankittiin lähtökohtaisesti yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Eihän 20 – 30-vuotiailla nuorilla miehillä edes ollut perheitä 1970-luvun alussa.

Myöhemmin kun perheellistyneet miehet ovat viettäneet mökillä hiihto- tai pääsiäislomia, siellä ollaan oltu usein yhdessä isolla porukalla ilman kiistaa vuoroista.

Toki mökille on päässyt myös oman perheen kesken. Yksi osakkaista toimii isännöitsijänä hoitaen juoksevia asioita ja varauskalenteria.

– Se on tärkeää, että vaikka yhdessä päätetään niin yksi on vetovastuussa.

Tämä on ollut erityisen tärkeää isommissa remontti- ja laajennustöissä, joita mökissä on tehty vuosien varrella verkkaisesti.

– Jos tänään saadaan idea, niin se toteutuu ehkä kolmen vuoden päästä.

Mutta eipä Muonion leveyksillä muillakaan asioilla ole niin kiire.

Lähes joka viidennellä on mökkiosuus

Lähes joka viides suomalainen omistaa osuuden mökistä. Suosittuja yhteisomistuksen kohteita ovat myös veneet ja hevoset, jossain määrin ajoneuvot.

Kun sitoudut yhteisomistajuuteen, mieti asiaa pitkällä tähtäimellä. Mieti miten pääset halutessasi osuudestasi eroon.

Tee aina kirjallinen sopimus yhteisistä pelisäännöistä.

Sopikaa kuka hoitaa yhteisomistukseen liittyviä juoksevia asioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu