Vaalikoneemme on nyt avattu!

Kulttuuri

Elämänmakuisia Viipuri-kuvia kulttuurikeskuksessa

Aila Teräväinen esittelee Mannerheimista otettua kuvaa, johon on päässyt myös hänen isänsä, valokuvaaja Eino Partanen. Kaikista kuvista ei ole tarkkoja tietoja. Teräväinen toivoo, että näyttelykävijät lisäisivät salin kirjaan tietonsa, jos he tunnistavat henkilöitä ja paikkoja.

Heikki Merihaara

Tunteet nousevat heti pinnalle, kun muotokuvaaja Aila Teräväinen miettii Viipurin merkitystä hänen elämässään. Viipuri on Teräväiselle rakas lapsuusvuosien kaupunki, johon liittyy lukemattomia muistoja.

 

Isä palasi kuvausreissulta tukka palaneena.”

Teräväisen isä, valokuvaaja Eino Partanen ikuisti Viipuria 1930-luvulla valokuviin. Näistä kuvista on koottu noin 80 kuvan näyttely, joka on kiertänyt jo neljässä kaupungissa, muun muassa Pietarissa. Kuvien rinnalle on tuotu nyt ensimmäistä kertaa Partasen noin sata teatterikuvaa, jotka on otettu vuosina 1928–1939.

 

– Viipuri-kuvat ovat kaupunkikuvia, jotka ovat täynnä elämää: ihmisiä, vossikoita ja jäätelökioskeja. Teatterikuvissa puolestaan on Viipurin teattereiden näytelmiä ja näyttelijöitä. Niissäkin korostuu asetelmien sijasta luontevuus, arvioi Teräväinen.

Partasen 431 lasinegatiivia on ainoa laaja kuvakokoelma, joka on säilynyt Viipurista. Partanen pelasti negatiivit vain viikkoa ennen talvisodan loppua.

– Isä kantoi lasinegatiivit kolmessa painavassa matkalaukussa halki Viipurin, yli Viipurinlahden pommitusten sekä läpi omien linjojen, kunnes sai kantamuksensa hevoskyytiin, muistelee Teräväinen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi kaksi vuotta sitten Partasen Viipuri-kuvista kirjan. Pian kirjan ilmestyttyä syntyi ajatus näyttelystä. Teräväinen on tehnyt arvokasta työtä etsiessään isänsä valokuvia eri puolilta.

– Vasta tänä syksynä löysin Teatterimuseosta ja Etelä-Karjalan museosta suuren määrän isäni ottamia kuvia, jotka ovat säilyneet vain postikortteina. Ne on lisätty näyttelyyn.

Teräväinen muistaa hyvin, kuinka hän kävi teattereissa kuvausreissuilla ja sai nähdä ajan kuuluisuuksia. Hän oli riemuissaan esimerkiksi Pikku Pirkko Pirkkalasta -tähden, Tuovi Hirvisuon vierailusta heidän kotonaan.

– Isä sanoi, että Pikku Pirkko jääkin meille. Olin kauhean pettynyt, kun hän lähtikin pois.

Vahvasti Teräväisen mielessä on myös hetki, kun isä palasi kuvausreissulta tukka palaneena. Hän oli pitänyt magnesium-salamaa liian lähellä kasvoja.

Viipurissa Teräväinen käy yhä ehtiessään. Monet asiat ovat ennallaan, esimerkiksi Torkkelin puisto. Silti Teräväinen on surullinen kaupungin rapistumisesta.

– Olisi hienoa, jos Viipuri nimettäisiin Unescon suojelukohteeksi, Teräväinen ehdottaa.

Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa -valokuvanäyttely Espoon kulttuurikeskuksessa (Kulttuuriaukio 2) 11.12. asti. Vapaa pääsy.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu