Puheenaihe

Espoossa avautuu turvakoti kuuden vuoden tauon jälkeen – ensimmäisiä asiakkaita odotetaan jo samana päivänä

APU Turvakoti Pellas avataan 4. huhtikuuta keskiyöllä ja ensimmäisten asiakkaiden odotetaan pyrkivän turvaan samana

Turvakoti Pellakseen on hankittu paljon leikkikaluja lasten käyttöön. Karola Grönlund toimii Espooseen turvakodin avaavan Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtajana.

Katja Riihola

Espoon Pellaksessa viimeistellään uutta turvakotia valmiiksi ensimmäisille asiakkaille.

Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund nostaa nukkekodin asukkaat pystyyn, jotta lapsiasiakkaiden on mukava aloittaa leikit.

– Turvakotiin tullaan nykyään aiempaa pienempien lasten kanssa. Monella on mukanaan 1–2 -vuotiaita. Näemme tämän hyvänä asiana. Uskomme, että apua haetaan nyt aiempaa aikaisemmin, sanoo Grönlund.

Nyt Espooseen turvakodin avaavalla yhdistyksellä on entuudestaan kaksi turvakotia Helsingissä. Viime vuonna niihin tuli 230 aikuisasiakkaan mukana reilut kaksisataa lasta.

Lisäksi Helsingissä toimii kaksi muuta turvakotia. Espoo puolestaan on ollut ilman turvakotia kuutisen vuotta.

Viime vuonna reilut 400 avuntarvitsijaa jäi ilman paikkaa Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodeissa.

– Espoon talo vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Espoolaisten asiakkaiden määrä Helsingin turvakodeissamme on noussut viime vuosien aikana, Grönlund kertoo.

Valtio on rahoittanut Suomessa toimivia turvakoteja vuodesta 2015. Jos Helsingissä on ollut täyttä, asiakkaita on jouduttu lähettämään vaikkapa Lahden tai Porvoon turvakoteihin.

Turvakodit on tarkoitettu perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhreille. Turvaan hakeudutaan kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä.

Grönlundin mukaan turvakoteihin tullaan usein ”suunnitellusti”, sillä monet näkevät jo ennakolta merkit tilanteen kriisiytymisestä.

Yhdistyksen Helsingin turvakodeissa noin viidennes asiakkaista palaa toistamiseen turvakotiin.

– Joku suostuu olemaan väkivallan kohteena kolmekymmentä vuotta. Jollekin riittää yksi kerta.

Viime vuonna väkivallalta turvaan hakeutui aiempaa enemmän myös miehiä.

– Turvakodit eivät ole pelkkiä naisten pakopaikkoja. Meillä oli viime vuonna 14 miestä asiakkaana. Aiempina vuosina miehiä on ollut keskimäärin kuusi.

Toimintamalliin kuuluu se, että väkivallantekijään otetaan yhteyttä.

– Väkivallan kokijan pitää päästä irti häpeästä, mutta myös tekijän pitää päästä irti lamaannuttavasta häpeästä pystyäkseen hakemaan apua. Muuten väkivalta säilyy suhteessa tai siirtyy seuraavaan suhteeseen.

Tässä asiassa Turvakoti Pellas tekee yhteistyötä esimerkiksi Lyömätön Linja Espoossa ry:n kanssa.

Yhdistys tulee näkymään myös espoolaisissa kauppakeskuksissa kertomassa palveluistaan.

– Aina, kun tulee ilmi huomiota herättävä perheväkivaltatilanne tai perhesurma, herää kysymys eivätkö perheet ole tienneet, että apua on tarjolla. Jotain on aina tehtävissä.

Turvakoti

Asiakkuuteen riittää perhe- tai lähisuhdeväkivalta tai sen uhka.

Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä, seksuaalista, taloudellista, uskonnollista, sosiaalista, lapsiin kohdistuvaa, kunniaväkivaltaa tai vaikkapa vainoamista.

Turvakodin henkilökunta arvioi turvakotipaikkatarpeen.

Turvakodista saa akuutin avun: oman huoneen ja ylöspidon, ammattilaisten tuen kriisissä ja apua käytännön asioiden hoitamisessa.

Turvakoti Pellaksen puhelinnumero on 040 457 3840.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu