Puheenaihe

Pohjois-Espoossa puolustetaan vanhaa kulttuurimaisemaa – "On täysi katastrofi, jos siirtolapuutarha tulee"

MAISEMA Asukkaat vastustavat umpeen kasvaneen pellon paikalle suunniteltua siirtolapuutarhaa.

Pontus Molander, Hilkka Karimo ja Antti Paatero Bodomintien varrella. Siirtolapuutarha on kaavoitettu heidän takanaan näkyvään metsikköön. Sen takana on puolestaan Kaisankoti.

Klaus Nurmi

Paikalliset asukkaat tyrmäävät Bodominjärven pohjoispuolelle Pakankylään suunnitellun siirtolapuutarhan.

Bodomintien varrelle, Kaisankodin kartanonmäen kupeeseen valmistunut asemakaava mahdollistaa 36 puutarhapalstan rakentamisen mökkeineen. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi kaavan maaliskuussa ja se on menossa valtuuston käsittelyyn.

– Se on täysi katastrofi, jos siirtolapuutarha tulee, puuskahtaa maalaismaisella alueella kolmisenkymmentä vuotta asunut Pontus Molander.

Kyse on tärkeästä periaatteesta, hän katsoo. Palstojen ja mökkien rakentaminen on lähtölaukaus, jonka jälkeen alueelle sopimaton rakentaminen jatkuisi.

– Espoo on suojelevinaan tärkeitä ympäristöjä, mutta toisella kädellä pilaa koko vanhan kulttuurimaiseman.

Siirtolapuutarha on sijoitettu metsittyneelle entiselle pellolle Backbyn kartanon länsipuolella. Kartanossa ja sen pihapiirin rakennuksissa toimii kartanokylpylä Kaisankoti.

Backbyn kartano kohoaa ympäröiviä laajoja peltoaukeita ylemmäksi ja se on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä.

Pro Bodominjärvi -yhdistyksen varapuheenjohtaja Molander pitää siirtolapuutarhaa yleiskaavan vastaisena.

– Pelloille ei saisi rakentaa, vaan vain vanhoille rakennuspaikoille.

Paikallisen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Karimo moittii siirtolapuutarhaan esitettyjä mökkejä linnunpöntön näköisiksi.

– Eläimistöstäkään ei ole tehty kunnollista vaikutusten arviointia. Täällä on esimerkiksi yhdeksän lepakkolajia, Karimo toteaa.

Palstojen hulevedet myös virtaisivat läheiseen puroon ja edelleen Bodominjärveen.

Molander ja Karimo ihmettelevät uusien palstojen tarpeellisuutta, kun Niipperin siirtolapuutarhassakin niitä on vielä vapaina.

Tarkoitus ei ole tuhota maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, vakuuttaa Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Katariina Peltola.

– Umpeen kasvanutta peltoa avataan niin, että kartanonmäki ja kartano näkyvät taas maisemassa. Sovitetaan uusia rakennuksia vanhaa kunnioittaen. Puutarhamökeistäkin tulee matalia.

Mökkien paikat ovat tasaisella tai loivasti nousevalla rinteellä. Pohjavesialueen ja läheisen puron takia siirtolapuutarhan suunnitelmissa on huomioitu hulevesien luonnonmukainen käsittely ja suoja-alueet. Palstaviljelijät saavat käyttää vain orgaanisia lannoitteita.

Alueelle tarvitaan lisäksi tieliittymä ja pysäköintipaikkoja, mikä niin ikään arveluttaa asukkaita.

– Liikenteen lisääntyminen jäänee kuitenkin maltilliseksi, Peltola sanoo.

Hänen mukaansa vanhoja ympäristöjä suojellaan parhaiten käyttämällä niitä.

– Siirtolapuutarha voi tuoda lisäarvoa alueen asukkaillekin.

Samalla kun kaupunginhallitus hyväksyi Pakankylän siirtolapuutarhan asemakaavan, se edellytti selvitystä vastaavista hankkeista Espoossa.

– Kartoitamme nykytilanteen ja sen, missä on potentiaalia siirtolapuutarhojen perustamiseen. Olemme vielä hyvin alussa, sanoo selvitystyötä vetävä Peltola.

Hän arvelee sopivia alueita löytyvän helpommin kaupungin pohjoispuolelta kuin tiheämmin rakennetusta eteläosasta. Selvitys valmistuu ensi syksyksi.

Umpeenkasvanut pöheikkö arvokkaassa ympäristössä

Pakankylän siirtolapuutarhan asemakaava on ollut vireillä useita vuosia. Alun perin se kuului Backbyn kartanon eli Kaisankodin kaavaehdotukseen, mutta erotettiin siitä omaksi hankkeeksi.

Espoon valtuusto hyväksyi Kaisankodin laajentamiseen liittyvän kaavan viime vuonna. Päätöksestä on valitettu.

Siirtolapuutarha-alueen koko on noin 3,2 hehtaaria ja rakennusoikeus 1 400 kerrosneliötä. Alueelle on suunniteltu 36 puutarhapalstaa. Entinen pelto on ollut vuosikymmeniä umpeenkasvanutta puistometsää.

Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä. Backbyn vanhan kartanomiljöön pohjoispuolelta alkaa laaja Röylän peltoaukea, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Siirtolapuutarhan katsotaan täydentävän vapaa-ajanpalveluiden tarjontaa Pohjois-Espoon suuralueella, jossa ei ole palstoja.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu