Puheenaihe

Harkitsetko punkkirokotusta itsellesi ja perheellesi? Lue ensin asiantuntijoiden neuvot

PUNKIT Ihon ja vaatteiden tarkastamista ei kannata unohtaa riskialueiden ulkopuolellakaan.

Hyvinkääläinen Yrjö Ala-Paavola sai kaksi vuotta sitten viisi punkin puremaa kesämökillään Pirkanmaalla. Yksi niistä aiheutti borrelioosin.

Ari Peltonen

Kesän lähestyessä moni luonnossa liikkuva miettii jälleen punkkirokotuksen tarpeellisuutta. Asiaa pitää esillä myös yksityisen lääkäriaseman ylläpitämä punkkibussi, joka kiertää Etelä-Suomessa.

Punkkiaiheeseen perehtynyt terveystieteen tohtori Soile Juvonen neuvoo kysymään kotiseudun terveyskeskuksesta, onko siellä havaittu puutiaisaivokuumetta.

– Jos ei ole, on sairastumisriskikin pieni. Turhaan punkkirokotetta ei kannata ottaa.

Ihon ja vaatteiden tarkastaminen olisi sen sijaan viisasta tehdä aina kun on liikkunut luonnossa varsinkin tiedetyillä riskialueilla esimerkiksi etelärannikolla.

– Se on halpa keino vähentää riskiä sairastua sekä borrelioosiin että puutiaisaivokuumeeseen, Juvonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane tähdentää, että punkeista puhuttaessa on syytä erottaa toisistaan puutiaisaivokuume ja borrelioosi.

– Rokote annetaan aivokuumetta vastaan, mutta se ei ehkäise borrelioosia eikä punkin puremia.

Punkkirokotteen rokotuskattavuutta Suomessa ei ole tilastoitu tarkalleen, mutta Sane arvioi rokotteen ottaneita olevan joitakin satoja tuhansia. Tietyillä alueilla rokotus kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin.

– Sekä borrelioosiin että aivokuumeeseen liittyvät tapausmäärät ovat lisääntyneet, mutta osasyynä on se, että taudit tunnistetaan ja diagnosoidaan aiempaa paremmin. Paniikkitunnelmiin ei silti ole aihetta, Jussi Sane sanoo.

Vuonna 2017 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 82 puutiaisaivotulehdukseen liittyvää TBE-vasta-ainelöydöstä, mikä on suurin Suomessa havaittu määrä tähän mennessä. Sairastuneet olivat 2–85 vuoden ikäisiä ja heistä 67 prosenttia oli miehiä.

Samana vuonna laboratoriot ilmoittivat 2 318 borrelialöydöstä. Vuonna 2016 vastaava luku oli 1 933.

Punkkien määrä lisääntyy

Punkkeja eli puutiaisia on kaikkialla Suomessa. Myös punkkien määrä on kasvanut, sillä Suomeen on levinnyt tavallisen punkin ohella siperialainen taigapunkki.

Tavallisia punkkeja on runsaasti rannikoilla, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa.

Taigapunkkeja esiintyy lähes koko maassa.

Puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia levittävät molemmat punkkilajit.

Tavallisista punkeista noin prosentti kantaa puutiaisaivokuumetta ja vajaat 20 prosenttia borrelioosia.

Suurin osa punkeista on vaarattomia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu