Puheenaihe

Tunnin juna on lastattu kovilla toiveilla – kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, Espooseen kokonainen kaupunginosa pystymetsään

ESPOO-VIHTI-LOHJA Kuntajohtajien suunnitelmissa nopea rata Turkuun tuo paljon hyvää myös läntiselle Uudellemaalle.

MATKALLA Veturinkuljettaja Juha Jauhiainen oli maanantaiaamuna hyppäämässä Turkuun lähtevän junan ohjaimiin. Oikorataa kulkeva tunnin juna lyhentäisi matkaa Helsingistä Turkuun ja toisi siinä sivussa kasvua läntiselle Uudellemaalle.

Johanna Erjonsalo

Kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Jopa sadan tuhannen asukkaan kasvukäytävä uusine kaupunkikeskustoineen. Satojen miljoonien investointeja, uusia työpaikkoja ja työntekijöitä nykyisiin työpaikkoihin.

Helsingistä Espoon, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kaavailtu, tunnin junaksi kutsuttu rata on lastattu isoilla toiveilla. Paitsi tunnin yhteyden Helsingistä Turkuun, radan odotetaan tuovan kasvua myös päätepisteidensä välille.

– Kun katsotaan Espoosta eteenpäin, tarvitaan ehdottomasti kasvukäytävää myös Kirkkonummi-Vihti-Lohja -välille. Rata mahdollistaisi ison, jopa 50 000–100 000 asukkaan kasvun. On erittäin merkityksellistä saada Vihti ja Lohja osaksi verkostomaista metropolialuetta, painottaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Espoossa rataa odotetaan myös paikallisista syistä. Ensimmäinen askel tunnin junan toteutumiselle on kaupunkiradan eli lähiliikenteen omien raiteiden jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen.

– Meille on tosi merkityksellistä, että saamme kaikki viisi aluekeskusta raiteiden varrelle. Kaupunkiradalla on ollut erittäin suuri merkitys Leppävaaralle. Se sama tarvitaan myös Espoon keskukseen, Mäkelä toteaa.

Espoossakin kaupunkiradan jatke tekisi mahdolliseksi kokonaan uusien alueiden rakentamisen. Espoon keskuksen ja Leppävaaran väliin sijoittuvaan Keraan suunnitellaan 14 000 asukkaan ja tuhansien työpaikkojen aluetta.

– Kera on hieno mahdollisuus tehdä kestävään ja älykkääseen kiertotalouteen perustuva kaupunginosa, jossa asumiset ja työpaikat yhdistyvät, Mäkelä muistuttaa.

Espoon keskuksen jälkeen tunnin juna seurailisi pääosin Turunväylän vartta. Sen myötä Espoon harvaan asuttuun luoteisosaan Nuuksion kansallispuiston tuntumaan olisi mahdollista rakentaa toinen kokonaan uusi kaupunkikeskus, Hista.

Vihdissä rata kulkee Nummelan lähistöltä. Noin 29 000 asukkaan kuntaa se muuttaisi isolla siveltimellä.

– Eteläisen Nummelan alueella on puhuttu yli 20 000 asukkaan kasvusta, jonka junarata mahdollistaisi. Pitkällä aikavälillä kyse on hurjista kasvunäkymistä, kunnanjohtaja Sami Miettinen kertoo.

Nummelan tuntumaan sijoittuvan aseman ympäristöön rata toisi myös tiivistä, kaupunkimaista ja korkeata rakentamista. Kunta on jo hankkinut alueelta maata keskustan rakentamista varten.

Miettinen iloitsee siitä, että viime aikoina hanke on edennyt hyvässä myötätuulessa suunnitteluun myönnetyn määrärahan vuoksi.

– Se tuo uskoa siihen, että hanke myös lähtee liikkeelle. Toki vie vuosia, ennen kuin se on valmis, mutta kun ajatellaan Turunväylän ruuhkia, toivoisimme, että se etenee mahdollisimman pian, Miettinen toteaa.

Lohjalla ratayhteys kulkisi Nummenkylässä, moottoritien tuntumassa.

Kaupunginjohtaja Mika Sivula pitää rataa erittäin merkittävänä vajaan 50 000 asukkaan kaupungille.

– Sen on laskettu tuovan satojen miljoonien investoinnit. Aseman seudun suunnittelun lähtökohtana on jo pitkään ollut 20 000 uutta asukasta. Se on iso prosentuaalinen kasvu, Sivula huomauttaa.

Uuden kaupunginosan lisäksi rata mahdollistaisi myös työvoiman liikkumisen ja sitä kautta yritysten kasvun.

– Meillä on paljon yrityksiä, joiden huolena on työvoiman saatavuus. Lohjalla on korkea työpaikkaomavaraisuus, ja tänne pendelöidään töihin myös muista kunnista, Sivula muistuttaa.

Myös Lohjalla on hiljattain tehty maakauppoja tulevan aseman seudun ympäristössä: Kaupunki osti 50 hehtaaria maata tulevaa kaupunginosaa varten.

Maakuntaliitoissa junayhteys jakaa mielipiteitä. Rataa voimakkaasti ajavassa Varsinais-Suomen liitossa mainostetaan jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

– Muun muassa telakan ja meriklusterin ansiosta Turun seudulla avautuu 2020-luvun alkupuolelle tultaessa 30 000 uutta työpaikkaa. Tämä ei ole pelkkä myyntipuhe, vaan meillä on aito huoli, mistä saada työvoimaa, sanoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Turun seudun näkökulmasta rata muodostaisikin kokonaan uuden työssäkäyntialueen. Esimerkiksi telakan alihankintaverkostosta arviolta noin neljäsosa on nyt jo Uudellamaalla, Virtanen muistuttaa.

Varauksellisemmin tunnin junaan suhtaudutaan Uudenmaan liitossa, jossa pääpaino nähdään pääradan kehittämisellä.

– Pelkkä ratayhteys ei tuo kasvua. Pitkän ajan trendi on, että Uudenmaan väestönkasvu tulee maahanmuutosta ja se suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Pelkkä rata ei käännä tätä kehitystä, toteaa aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu