Puheenaihe

"Köyhyysteoreetikkojen mellastuksella leipäjonot eivät häviä" – Espoo hakee uusia keinoja ruokajonojen lyhentämiseen

Hyvän Arjen toiminnanjohtaja Hannu Hätönen toivoo, että Espoon kaupungin aktivoituminen ruuanjakelun uudistamisessa merkitsisi esimerkiksi jakelupisteiden lisäämistä eri puolille Espoota.

Päivi Tuovinen

– Leipäjonot ovat meille muille terveellinen muistutus heikompiosaisten ihmisten olemassaolosta, arvioi yhtenä Espoon suurimmista ruuanjakelijoista toimivan Hyvän Arjen toiminnanjohtaja Hannu Hätönen.

Hän on kevään aikana ollut mukana Espoon kaupungin järjestämässä työpajassa, jossa järjestöjen, sosiaali- ja työllisyyspalvelujen sekä seurakuntien diakoniatyön edustajat yhdessä ovat miettineet uusia elintarvikeavun muotoja. Tapoja on haettu yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa.

– On erittäin myönteistä, että kaupunki on herännyt pohtimaan ruoka-avun kehittämistä. Mitään valmista, mullistavaa mallia siihen ei kuitenkaan ole olemassa, huomauttaa puolestaan Manna-Avun hallituksen puheenjohtaja Tarja Pietilä.

– Ilmassa on nyt sellaista henkeä, että ruokajonot pitäisi saada jollain keinolla pois katukuvasta, Hätönen pohtii.

– Köyhyysteoreetikkojen mellastuksella ne eivät kuitenkaan häviä, hän puuskahtaa.

Ruokaa jonottavien aktivoiminen, yhteisöllisyys oli molempien mukaan yksi kantavia teemoja kaupungin järjestämissä työpajoissa.

– Hyvä, että ihmisiä halutaan aktivoida mukaan toimijoiksi yhteisöihin, ei pelkästään passiivisiksi ruokajonoissa seisojiksi, Pietilä arvioi.

Vuosien ruokajakelun kokemusten perusteella molempien yhdistysten vetäjät ovat samaa mieltä: Kaikkia ruuanhakijoita ei voi laittaa samaan muottiin, saati saada aktivoitua esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan.

– Ruokajonoissa käyvissä on niin monenlaisia ja monenlaisista ongelmista kärsiviä ihmisiä, ettei yksi malli toimi, Pietilä painottaa.

– Jos ruuansaannin edellytykseksi asetetaan jonkinlaisia velvoitteita, jää tulevaisuudessa osa ihmisistä kokonaan ilman ruokaa, Hätönen muistuttaa.

Tutkimusten mukaan kolmannes ruokajonoissa vierailevista on halukas mukaan johonkin aktivoivaan toimintaan ja toinen kolmannes valmis harkitsemaan sitä. Loppua kolmannesta aktivoituminen ei kiinnosta, Pietilä huomauttaa.

Espoossa tuo passiivinen kolmannes tarkoittaa lukuna noin 4 000 ihmistä vuodessa.

Sekä Pietilä että Hätönen toivovat, että kaupungin aktivoitumisen myötä esimerkiksi ruuanjakelua voitaisiin ulottaa laajemmin eri puolille Espoota.

– Toivottavasti kaupunki on jatkossa myös halukas panostamaan lisää euroja ruokajonoissa seisovien auttamiseksi, Hätönen tuumii.

Tällä hetkellä Espoon kaupunki tukee ruoka-apua antavia järjestöjä yhteensä noin 100 000 eurolla vuodessa.

– Me kutsumme sitä karkkirahaksi verrattuna siihen, kuinka paljon teemme työtä avuntarvitsijoiden hyväksi, Hätönen hymähtää.

3 000 perhettä avun tarpeessa

Manna-Avun ruuanjakelupisteessä oli viime vuonna lähes 30 000 asiakaskäyntiä.

Hyvän Arjessa käyntejä oli noin 35 000.

Espoossa on noin 3 000 perhekuntaa, eli noin 12 000 ihmistä jotka vuosittain vierailevat leipäjonoissa.

Hyvä Arki ja Manna-Apu jakavat molemmat vuosittain ruoka-apuna noin 400 000 kiloa pääosin kauppojen lahjoittamaa hävikkiruokaa.

Ruokajonoissa kävijöiden määrä on Espoossa edelleen kasvussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu