Paikalliset

Kokoomukselle eniten hyötyä suurvaltuustosta

Espoon kaupunginvaltuuston paikkamäärä kasvaa ensi vaalikaudella kahdeksalla valtuutetulla. Viime kunnallisvaaleissa kahdeksasta lisäpaikasta puolet olisi mennyt kokoomukselle.

Päivi Tuovinen

Ripeästi kasvava Espoo on heinäkuussa ylittänyt 250 000 asukkaan rajan – ensimmäisen kerran kautta aikojen.

Historiallisella tapahtumalla on vaikutuksensa muun muassa kunnallispolitiikkaan: kunnallislain mukaan yli neljännesmiljoonan asukkaan kaupungeissa valitaan valtuustoon 75 valtuutettua nykyisten 67 valtuutetun asemesta.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa Espoossa siis valitaan 75-paikkainen kaupunginvaltuusto.

Hyödyn Espoon väestönkasvusta korjaa kokoomus, joka olisi viime kunnallisvaaleissa saanut peräti puolet kahdeksasta lisäpaikasta.

Jos 75 valtuutettua olisi valittu viime vaalien ehdokasasettelulla, uusia valtuutettuja olisivat olleet muun muassa kokoomuksen Mari Nevalainen, Kari Kuusisto, Ville Lehtola ja Kirsi Åkerlund.

Sosiaalidemokraateista läpi olisivat päässeet varasijoille jääneet Harriet Klar ja Annina Pierson. Myös Perussuomalaisten Jani Tiainen ja Vihreän liiton Hannele Helander olisivat tulleet valituiksi.

Syksyn 2012 kunnallisvaalien jälkeen Espoon kaupunginvaltuusto on koko maan valtuustoista ainoa 75-paikkainen. Muuttuva poliittinen tilanne pohdituttaa muun muassa valtuuston I varapuheenjohtajaa Markus Torkkia (kok).

– Voi hyvinkin olla, että valtuutettujen paikkamäärän kasvu vaikeuttaa dialogin syntymistä valtuuston kokouksissa. Kun valtuutettuja on paljon, myös puheenvuoropyyntöjä on paljon, eikä keskustelu aina etene nopeasti, arvioi Torkki.

– Toisaalta voi hyvinkin olla niin, että kun valtuustoon tulee lisää jaettavia paikkoja, myös kiinnostus politiikkaan kasvaa. Näin on ehkä varsinkin heidän keskuudessaan, jotka pohtivat, lähteäkö ehdokkaaksi vaiko ei.

Valtuutettu Tiina Elo (vihr) näkee valtuutettujen määrän kasvun myönteisessä valossa.

– Kun Espoon väkiluku kasvaa, myös hallittavien asioiden määrä lisääntyy. Siksi on hyvä, että valtuutettujen joukossa on aiempaa enemmän osaamista, muistuttaa Leppäkorpi.

Myös valtuutettu Jaana Leppäkorpi (sd) suhtautuu Espoon väkiluvun kasvuun positiivisesti.

– Jatkuvasti lisääntyvä asukasluku luo paineita monille tahoille, mutta varsinkin kaupunkisuunnitteluun. Uusien asuinalueiden riittävä suunnittelu on kyllä ainoa tapa hillitä asumisen hintojen kasvua. Asuminen Espoossa on jo nyt kohtuuttoman kallista, arvioi Leppäkorpi.

– Se, miten valtuuston lisääntyvä paikkamäärä jakautuu valtuustossa, on kyllä aikamoinen arvoitus. Uskon, että seuraavat kunnallisvaalit ovat hyvin erilaiset kuin vaalit neljä vuotta sitten, Leppäkorpi toteaa.

Ota kantaa. Onko Espoo kasvanut jo asukasluvultaan liian suureksi?

Espoon väkiluku

Espoon väkiluku ylitti heinäkuussa 250 000 asukkaan rajan. Kunnallisvaaleissa vuonna 2012 kaupunginvaltuutettuja valitaan 75 nykyisten 67 sijaan.

Espoo on ollut Suomen toiseksi suurin kaupunki vuodesta 1990 lähtien.

Asukasluku on kaksinkertaistunut 1970-luvun lopulta ja kymmenkertaistunut 1950-luvulta lähtien.

Nyt noin joka 20. suomalainen asuu Espoossa.

Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Espoossa on 278 300 asukasta ja vuonna 2040 peräti 331 200 asukasta.

Lähde: Espoon kaupunki

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu