Puheenaihe

Rehtorin pahoinpitely espoolaisessa koulussa herätti huolen – virkamiesten vastaus ei tyydytä ex-rehtoria

KOULUT Espoon kaupunginvaltuutetut nostivat kissan pöydälle koulujen väkivaltatapauksista.

Espoolaiset politikot toivovat konkreettisempia ohjeita koulujen väkivaltatilanteiden ehkäisyyn.

Oppilaiden välinen väkivalta on puhuttanut kouluissa, mutta fyysisten hyökkäysten kohteeksi joutuu säännöllisesti myös koulun henkilökuntaa.

Espoolaisessa koululla viime tammikuussa tapahtunut rehtorin pahoinpitely aiheutti turvattomuuden tunnetta espoolaisissa kouluissa. Pahoinpitelijänä oli 15-vuotias koulun entinen oppilas.

Eläkkeellä oleva rehtori Martti Hellström ja 22 muuta valtuutettua jättivät tapauksesta tammikuun kokouksessa valtuustonkysymyksen koulujen henkilökunnan suojaamisesta.

– Tällaiset tapaukset aiheuttavat turvattomuutta kaikissa rehtoreissa sekä muussa henkilökunnassa. Mielestäni asialle on tehtävä jotain konkreettista. Kenenkään ei tarvitse kestää väkivaltaa, Hellström toteaa.

Kaupunginhallitukselta kysyttiin, että mihin toimiin Espoon kaupunki on työnantaja ryhtynyt, jotta jokaisella koulun työntekijällä on lain takaama oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan työympäristöön. Ovatko nykyiset toimet riittäviä? Mihin uusiin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä, jotta henkilöstöön kohdistuva väkivalta kouluissa loppuisi?

Kaupungin mukaan nykyinen ohjeistus ja toimintaohjeet voidaan katsoa riittäviksi, vaikka niillä ei pystytä kaikkia yksittäisiä tapauksia estämään.

– Eihän ole muita kuin yksittäistapauksia. Mielestäni vastaus ei ollut tarpeeksi kunnianhimoinen, Hellström sanoo.

– Jokaisella täytyy olla oikeus työpaikallaan väkivallattomuuteen, eikä nämä toteudu vain lomakkeita täyttämällä. Henkilökuntaa pitäisi olla tarpeeksi, ja heidän pitäisi tietää mitä tehdä uhkatilanteissa. Ulkoista apua pitää olla myös saatavilla.

Tammikuisessa tapauksessa koulu oli pyytänyt apua jo ennen tapahtunutta, mutta siihen ei reagoitu.

– Väkivaltatilanne on mielestäni kurjistunut kouluissa. Nyt eletään vähän sellaisessa turvallisuuden kuplassa, Hellström sanoo.

– Onneksi tapauksessa ei käynyt huonommin, mutta olisi voinut käydä. Nyt ollaan unohdettu esimerkiksi kouluampumistapaukset. Turvallisuutta pitäisi pystyä lisäämään.

Opettajiin ja erityisesti rehtoriin kohdistuva väkivalta traumatisoi myös oppilaita.

– Eiväthän oppilaat koe tällaisissa tilanteissa oloaan millään lailla turvalliseksi, Hellström toteaa.

Vaara- tai uhkatilanteen sattuessa esimiehen tulee täyttää ilmoitus vaara- ja uhkatilanteesta -lomake yhdessä työntekijän kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Lomake lähetetään oman toimialan työsuojelupäällikölle. Sattuneita vaara- ja uhkatilanteita tulee seurata. Opetuksen osalta noin 90 prosenttia uhka- ja vaaratilanneilmoituksista on tehty erityisen tuen oppilaan käytöksestä.

Hellström kuvaa hallinnon selvitystä hallintovekkuloinniksi. Hän vaatii, että kouluissa on voitava asettaa ehdoton nollatoleranssi väkivallalle.

– Olin vuonna 2008 itse Auroran koululla rehtorina ja myös siellä sattui väkivaltatapaus kohdistuen erityisopettajaan. Viranomaisille tapauksessa tärkeintä oli, että onko lomakkeet täytettyinä. Pitäisi keskittyä enemmän siihen, miten opettaja pärjää. Kyseinen opettaja ei enää palannut erityisopettajan hommiin, Hellström kertoo.

Hellström toivoo, että kouluväkivaltaan herättäisiin samaan tapaan kuin me too -kampanjassa.

– Kenenkään ei tarvitse kestää väkivaltaa. Ongelman ratkaisuksi täytyy keksiä paremmat keinot kuin lomakkeiden täyttelyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu