Paikalliset

Neulegraffaaja tarjoaa pieniä iloisia yllätyksiä

Bluesea kiinnittämässä uutta neulegraffitia. Jämälangoista kudottu työ on saanut vaikutteita auringonlaskusta. Alareunassa on tekijän nettiblogin yhteystieto.

Marketta Karjalainen

Sattumalla ja suunnittelulla on kummallakin tärkeä rooli helsinkiläisen Bluesean neulegraffaamisessa. Materiaalit ja paikat löytyvät usein sattumalta. Uusien töiden suunnittelu ja sijoituspaikkojen pohtiminen on mieluisa osa prosessia.

– Työni ovat aika pieniä ja vaatimattomia, hän luonnehtii.

Hän haluaa yllättää kanssakulkijat positiivisesti, ei protestoida tai ottaa kantaa.

Vaikka neulegraffaus ei turmele ympäristöä eikä ole laitonta, Bluesea ei halua esiintyä jutussa nimellään.

 

Työni ovat aika pieniä ja vaatimattomia.”

– En häpeä tekemisiäni ja moni ystäväni tästä tietääkin. Mutta tämä on minulle harrastus, enkä ole kertonut tästä esimerkiksi työkavereilleni. Pidän graffausblogianikin (http://sininenmeri.blogspot.com/) nimimerkillä, nainen kertoo.

 

Bluesea innostui neulegraffaamisesta kolmisen vuotta sitten luettuaan lehtijutun Suomen ensimmäisestä neulegraffitien tekijästä.

– Olen aina tehnyt paljon käsitöitä. Minulla oli säästettynä kaikenlaisia kirpputorilöytöjä ja keskeneräiseksi jääneitä tekeleitä, Tuntui heti, että tämä on minun juttuni, tähän voin kanavoida kertyneet aarteeni, Bluesea kertoo.

Suurin osa Bluesean graffiteista on eri puolilla Helsinkiä: valopylväissä, penkeissä, aidoissa, silloissa, yleisissä vessoissa. Matkoillaan hän graffaa eri puolilla maailmaa.

– Minulla on matkoilla nykyisin mukana pari valmista työtä ja pitkillä reissuilla ehtii jotain kutoa ja virkatakin, Bluesea kertoo.

Kaikki neulegraffitinsa hän kuvaa ja kirjaa blogiinsa.

– Seuraan myös mitä niille tapahtuu. Esimerkiksi Keravanjoen varressa olevan pitsiympyrän pesin, kun se oli talven aikana likaantunut. On myös mielenkiintoista pohtia, onko joku työ ollut ihana vai karsea, onko se nakattu roskiin vai otettu talteen. Elinkaari vaihtelee muutamasta tunnista vuosiin, Bluesea toteaa.

Työt syntyvät jämälangoista ja kirpputorilöydöistä.

– Olen neulonut, virkannut, ommellut, ostanut kierrätyskeskuksesta ja saanut anopilta. Maailma on täynnä hienoja valmiita käsitöitä, joita voi virittää uusiokäyttöön, Bluesea kuvailee.

Bluesea kertoo pitävänsä sanoista ja kielestä, ja miettivänsä tarkkaan töilleen sopivat nimet.

 

Olen neulonut, virkannut, ommellut, ostanut kierrätys-keskuksesta ja saanut anopilta.”

Pikku hiljaa neulegraffaus on Suomessa yleistynyt. Espoossa esimerkiksi tehtiin neulegraffiteja kirjaston kesäkeitaalla ja Kallio kukkii -festivaaleilla koristeltiin Kalliota.

 

Graffaajat seuraavat ja kommentoivat toistensa töitä netissä ja järjestävät välillä myös tapaamisia.

Ota kantaa. Mietä mieltä olet neulegraffiteista?

Käsin tehtyä katutaidetta

Neulegraffiti on julkiselle paikalle kiinnitetty käsityötekniikoilla tehty koriste.

Lähtöisin Yhdysvalloista, tuli Suomeen vuonna 2008.

Voi olla myös jonkun löydettäväksi tarkoitettu hyötyesine, kuten lapaset, pannulappu tai villasukat.

Suomessa neulegraffitien tekijöitä on ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Neulegraffaajat kuvaavat töitään ja esittelevät niitä internetissä.

Poliisi ei pidä neulegraffiteja ilkivaltana, koska ne eivät aiheuta vahinkoa ja on helppo poistaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu