Puheenaihe

Moottori-lehti: Tuovatko nopeuskamerat turvallisuutta? Vaiko rahaa valtion kassaan?

LIIKENNE Automaattivalvontaa perustellaan laskeneiden nopeuksien huimalla turvallisuusparannuksella. Onko taustalla totuus vai talous?

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee automaattivalvonnan taustalla selkeitä taloudellisia tarpeita.

Moottori/Jari Saarentaus

Ei se nopeus, vaan se äkkipysähdys. Vanha toteamus summaa yllättävän paljon nopeudesta ja liikenteestä.

Tunnemme kaikki nopeuden käsitteen.

Ymmärrämme sen riskit kiitäessämme moottoritiellä, ja käsitämme tilannenopeuden merkityksen talviliukkailla.

Ylinopeuttakin lähes kaikki meistä ovat kokeilleet. Nopeus on liikenneriskin perusta: ilman liikettä ei ole törmäystä. Mutta mikä on nopeuden todellinen merkitys liikenneturvallisuudelle?

Keskustelu aiheen ympärillä on voimistunut. Rajoituksia on laskettu, ja keskinopeuksia on alettu laskemaan voimakkaasti yleistyneellä automaattivalvonnalla, korotetuilla rikesakoilla ja sakotuskynnyksen lievällä laskulla.

Virallisesti kaikki tehdään liikenneturvallisuuden nimissä.

2000-luvulla tieliikennekuolemien vuosittainen määrä on laskenut noin 350–400 uhrista reiluun 200 menehtyneeseen.

Loukkaantumisissa trendi on vastaavanlainen. Tavoite on kuitenkin kova: jo vuoteen 2020 mennessä pitäisi liikennekuolemat laskea enintään 136:een.

Siitäkin on vielä matkaa nollavisioon, siihen ettei yksikään kuole liikenteessä. Jokainen kuolema on turha tragedia. Eikä unohtaa sovi onnettomuuksia eikä omaisuusvahinkoja.

Siitä, auttaako nopeusrajoitusten laskeminen kehityksessä, ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.

Suomen viranomaiset perustelevat liikenteen keskinopeuden laskemisen hyötyjä matemaattisten kaavojen avulla.

Kyseessä ovat ruotsalais-norjalaisen tilastoanalyysin tuloksena syntyneet potenssi- ja eksponenttimalleiksi kutsutut kaavat, jotka pyrkivät mallintamaan nopeuden muutoksen vaikutusta loukkaantumisten ja kuolemien määrään liikenteessä.

Potenssimalli huomioi vain nopeuden muutoksen, eksponenttimallissa myös lähtönopeus vaikuttaa tuloksiin.

Nämä kaksi kaavaa muodostavat suomalaisen liikenneturvallisuustutkimuksen kivijalan.

Tilastotutkimukseen perustuvat kaavat todistavat perusasian: korkeammalla nopeudella onnettomuudet ovat tuhoisampia. Sehän on selvää maalaisjärjelläkin. Kaavojen kaltaiselle yleistyökalulle on toki paikkansa, mutta perustelevatko viranomaiset potenssi- ja eksponenttimalleilla myös aiheettomia asioita?

Esimerkki on VTT:n Trafille toimittama tutkimus Kehä I:n tilanteesta ennen ja jälkeen automaattivalvonnan. Tutkimuksessa havaittiin automaattivalvonnan laskeneen vilkkaan kehätien keskinopeutta kahdella valvontajaksolla 4,5 ja 4,8 kilometriä tunnissa – tosin raportissa todettiin tietöiden haitanneen vertailua.

Keskinopeusmuutoksen kerrottiin vähentävän mainittuja potenssi- ja eksponenttimalleja käyttämällä omaisuusvahinko-onnettomuuksia 6–14 prosenttia, henkilövahinkoja 9–15 prosenttia ja liikennekuolemia 23–25 prosenttia.

Näillä luvuilla perusteltiin automaattivalvonnan taloudellista mielekkyyttä: jo henkilövahinkojen vähenemän kerrottiin säästävän vuodessa 1,8 miljoonaa euroa, ja 0,2 ihmisellä vuodessa vähentyneet liikennekuolematkin säästivät 0,4 miljoonaa euroa.

Tutkimuksessa vaikutusten hyöty osoitettiin laskentamalleilla, sillä välittömästi automaattivalvonnan aloittamisen jälkeen aloitetut tietyöt estivät tilastollisen tarkastelun. Remonttien jälkeen Kehä I on paikoittain muuttunut hyvin paljon.

Liikenneturvallisuuden parantamista vaikeuttaa se, ettemme oikeasti edes tiedä, miksi kolaroimme.”

Jää kuitenkin arvailujen varaan, kuinka potenssi- ja eksponenttimalleihin pohjautuva nopeustarkastelu soveltuu Kehä 1:n kaltaiselle vilkasliikenteiselle tielle, jossa tuhoisat kohtaamisonnettomuudet on estetty keskikaiteella. Tai mitä hyötyä on ylipäänsä liikennekuolemien 23 prosentin laskusta, kun lähtötaso on käytännössä nolla. Eikö silloin voisi todeta tien turvallisuustason jo saavuttaneen järkevän kompromissitason?

Vuosina 2010–2016 Kehä I:llä tapahtui Onnettomuustietoinstituutin mukaan moottoripyöräilijän ja kuorma-auton kuljettajan kuolemaan johtaneet yksittäisonnettomuudet sekä yksi jalankulkijan kuolemantapaus.

Kameravalvonnan sakkotuloihin VTT:n tutkimus ei ottanut kantaa.

Liikennetutkimusten taso Suomessa on suppea, tai jopa kyseenalainen. Koko liikennekokonaisuutta tarkastellaan pääosin yhden nopeusmuuttujan takaa. Silloin totuudesta välittyy vain osa, ei vilpitön kokonaiskuva.

Liikenneympäristö kehittyy jatkuvasti turvallisemmaksi. Keskiverrossa suomalaisautossa turvatyynyt ja ajonvakautusjärjestelmä ovat arkipäivää, ja uusissa autoissa automaattiset törmäyksenestojärjestelmät yleistyvät vauhdilla.

Tiestön rappeutumisesta puhutaan paljon, mutta kehitystä tapahtuu silti. Vaaranpaikkoja korjataan, ohitusteitä rakennetaan ja valtateitä modernisoidaan.

Ajoterveys on noussut puheenaiheeksi, ja rattijuoppous ja huumeetkin ovat jatkuvasti esillä.

Liikenne kokonaisuudessaan on jatkuvan muutoksen keskellä, ja nopeus on vain yksi palapelin tärkeistä osista. Helposti mitattavana ja fysiikan laeilla tulkittavana nopeus on helppo argumentti.

Yksinkertaisen nopeustarkastelun sijaan tarvitsisimme kokonaisvaltaista tutkimusta liikenneturvallisuudesta.

Sellaista, joka huomioisi kaiken ajoneuvotekniikasta ajoterveyteen, tiestön kuntoon ja häiriötekijöihin. Vaikka big datan kaltaiset termit ovat arkipäivää, on tutkijoiden taholla keskitytty pyörittelemään laajojen monimuuttuja-analyysien sijaan mainittuihin potenssi- ja eksponenttimalleihin perustuvaa osatutkimusta.

Nyt totuutta siitä, miksi liikenneonnettomuuksia tapahtuu, ei maassamme tiedä kukaan – ja osa viranomaisista ja tutkijoistakin näyttää vilpittömästi uskovan suppeiden tutkimusten tuottamaan osatotuuteen.

Teksti: Lauri Ahtiainen, Moottori.fi

Tutkimuksia aiheesta

Kehä I:n automaattinen nopeusvalvonta, Traf 2017

Mitä tutkimukset sanovat nopeusrajoituksista? VTT 2016

Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset, VTT 2014

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

IS löysi Suomen ahkerimman peltipoliisin – tähän kameraan tallentui viime vuonna eniten ylinopeustapauksia10.5.2018 09.13
Tietyömaalla ajetaan helposti 15 km/h -ylinopeutta – tällaiset sakot siitä nyt rapsahtaa25.6.2017 08.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu