Puheenaihe

Moottori: Nopeuskamerat mullistivat etenkin rikesakotuksen – autoilijat maksoivat yhteensä 100 000 000 euroa lisää

Kuvituskuva.

Arkisto

Sakkotilastojen tarkastelu kertoo omaa kovaan kieltään automaattivalvonnan vaikutuksista, kertoo Moottori-lehden tarkastelu.

Tarkastelussa huomioidaan vain alle 20 km/h ylityksistä määrättävät rikesakot, sillä korkeampien nopeuksien rangaistavuus ei liity tämän artikkelin sisältöön.

Vuosittain jaettujen rikesakkojen määrä näyttää heilahdelleen tasaisesti, joskin vuoden 2014 alussa lakkautetun liikkuvan poliisin vaikutuksen huomaa vuosien 2014–2016 sakkomäärissä.

Automaattivalvonnan osuus rikesakoista pysyi varsin vakaana vuoteen 2016 asti, minkä jälkeen automaattivalvonnan osuus on kasvanut merkittävästi.

Yksi tekijä lienee juuri Kehä I, jonka automaattivalvonta alkoi vuonna 2016.

Tilaston kääntäminen toisin päin tuo hälyttävän tuloksen: automaattivalvonnan ulkopuolella jaettavien rikesakkojen määrän trendi on rajusti laskeva.

Rikesakkoja tarkastellessa on huomioitava, että sakkoja jaetaan ylinopeuksien lisäksi monista muistakin rikkomuksista. Ylinopeuksien osuus on kuitenkin merkittävä.

Kun katsotaan kaikkia valtion sakkotuloja, on kasvu vuoden 2015 jälkeen ollut huomattavaa.

Viime vuonna sakkotuloja kerättiin peräti 100 000 000 euroa enemmän kuin vain kaksi vuotta sitten. Sakkotulojen kasvu on huomattavasti suurempi, kuin pelkkä rikesakkomäärän kasvu, eli taustalla on monia muitakin tekijöitä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee automaattivalvonnan taustalla selkeitä taloudellisia tarpeita.

– Meillä on erinomaiset edellytykset käsitellä ja tutkia liikennettä, ja silti olemme kiinni ikivanhoissa ja itsestään selviä tuloksia antavissa kaavoissa. Se kuvastaa sitä, ettei virkavallalla ole tarvetta saada muita tuloksia. Nykyisten tutkimusten tulokset riittävät tuomaan vahvistusta päätöksenteolle, Nieminen sanoo Moottorille.

– Vaikuttaa siltä, että sakkotulojen lisääminen valtiolle ohjaa merkittävästi liikenneturvallisuustyötä. Tähän viittasi myös hallituksen tavoite tuplata sakot nykyisestä. Hankehan kaatui perustuslain vastaisena.

Automaattivalvonnalla on Niemisen mukaan paikkansa, mutta talouspolitiikkaa ei tulisi kätkeä liikenneturvallisuustyöksi.

– Kysymys on siinä, miten rankasti automaattivalvonta kohdistuu pieniin ylinopeuksiin. Meidän rangaistusjärjestelmähän perustuu siihen, että jos erehdyt, sinua nuijitaan ihan urakalla.

Kommentillaan Nieminen viittaa nopeusrajoitusten porrastukseen samalla 20 km/h pykälällä, joka erottaa rike- ja päiväsakkorajan.

Myös sakotuskäytäntöön aiottu muutos huolestuttaa Niemistä.

– Automaattivalvonnan taustalla näkyy halua lisätä sakottamista taloudellisista syistä. Halutaan jopa purkaa todistustaakan kaltaisia perusoikeuksia, eli autonsa lainanneen omistajan pitäisi itse todistaa olleensa syytön hänen omistamallaan autolla ajetulle sakolle. Perustuslakivaliokunta katsoi esityksen liikennevirhemaksun ajoneuvokohtaisuudesta perustuslainvastaiseksi. Nähtäväksi jää mitä liikennevirhemaksulle kokonaisuudessaan nyt tapahtuu.

Teksti: Lauri Ahtiainen, Moottori.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Moottori-lehti: Tuovatko nopeuskamerat turvallisuutta? Vaiko rahaa valtion kassaan?24.6.2018 19.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu