Paikalliset

Hylkyöljyn poistoon kehitellään robottia

Havainnekuvassa Alfons Håkans -aluksen alapuolella meren pohjassa on laivan hylky ja tutkimusta tekevä vedenalainen robotti. Alfons Håkans -varustamo kehittelee Suomenlinnan telakalla öljyntorjuntateknologiaa, joka hyödyntäisi juuri vedenalaisia robotteja.

Havainnekuva/Alfons Håkans

Suomenlinnan korjaustelakan keväällä vuokranneessa Alfons Håkans -varustamossa kehitellään robottia, jonka avulla hylkylaivoista voitaisiin poistaa öljyt.

– Vedenalaisia robottejahan on olemassa, mutta meidän tarkoituksemme on kehitellä robottiin sellaisia ominaisuuksia, joista on hyötyä öljyn poistamisessa meren pohjassa makaavista hylyistä, selostaa Alfons Håkansin ympäristöprojektin johtaja Kari Rinne.

Robotilla olisi oltava erilaisia mittaus-, läpivienti- ja raivausominaisuuksia. Lisäksi sen toimintaan liittyy tarvittavan kaluston vieminen syvyyksiin ja niiden liittäminen hylkylaivojen polttonestesäiliöihin.

– Ensimmäisen kerran öljynpoisto tehtiin robotin avulla Estonian hylystä.

Suomen öljyntorjuntavastuualueella makaa yli 100 hylkyä, joissa on öljyä tai muita ympäristövaarallisia aineita. Näistä hylyistä liki 50 hylyn oletetaan sisältävän yli 100 tonnia öljyjä, eli ne luokitellaan korkean riskin hylyiksi.

Valtaosa vaarallisista hylyistä on lähellä asuttua rannikkoa, loma-asutusta, linnustoalueita ja herkkää saaristoluontoa niin Suomessa kuin etelänaapuri Virossakin.

Viron rannikolla on useita hylkyjä, joista purkautuva öljyvuoto uhkaisi myös Suomen ja Venäjän rannikoita.

– Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa näistä hylyistä sijaitsee esimerkiksi pääkaupunkiseudun edustalla, ei meillä ole. Huomioitavaa on sekin, että jos öljyä alkaa jostakin hylystä vuotaa, niin se ei välttämättä nouse pintaan hylyn kohdalla, Rinne jatkaa.

Raskas polttoöljy voi liikkua niin sanotussa välivedessä useiden kilometrien päähän hylystä, ennen kuin se pulpahtaa pintaan.

Hylkyjen öljyvuotoriski nousee hylkyjen ikääntyessä.

– Laivateräs ruostuu, hylkyjen polttonestetankit ruostuvat. Kun tankkien ruostuminen pääsee riittävän pitkälle, niihin ei enää päästä käsiksi hallitusti esimerkiksi öljynpoistotarkoituksessa, Rinne kuvailee.

Ensi kesänä on tarkoitus päästä tekemään testejä avovedessä.”
Alfons Håkans kehittää öljyntorjuntateknologiaa Tekesin lainarahoituksella.

– Tämä on kaksivuotinen projekti. Tarkoitus on myös kehittää analyysimenetelmä ja siihen liittyviä työkaluja, joita käytettäisiin hylyn ympäristöriskin arvioimisessa.

Kun hylkyjä kartoitettaisiin, tiedettäisiin, mistä hylyistä öljynpoisto kannattaisi aloittaa. Säännöllisen kuntoseurannan perusteella voitaisiin myös arvioida öljynvuotoriskin kehittyminen.

– Ensi kesänä on tarkoitus päästä tekemään testejä avovedessä. Olemme ajatelleet, että vuonna 2013 olisimme jo valmiudessa öljynpoistoon uusin menetelmin, Rinne sanoo.

Kuka sitten maksaa mahdolliset tulevat öljynpoistot hylyistä?

– Jos hylylle löytyy omistaja, niin vakuutusyhtiö. Sodanaikaisten hylkyjen kohdalla käytäisiin valtion kukkarolla.

Alfons Håkans

Alfons Håkans on Suomen suurin yksityinen varustamo, joka toimii hinauksessa, meripelastuksessa, merikuljetuksissa, jäänmurrossa, telakoinnissa ja aluskorjauksissa.

Laivastoon kuuluu nelisenkymmentä alusta Suomessa ja Virossa.

Viime keväästä lukien varustamo on vuokrannut Suomenlinnan telakalla sijaitsevaa noin 120 x 22 metrin suuruista korjaustelakka-allasta.

Telakalla varustamo on huoltanut enimmäkseen omia aluksiaan, mutta myös esimerkiksi Suomenlinnan huoltolautta M/S Ehrensvärd telakoitiin sinne huoltotöitä varten.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu