Puheenaihe

Kertoiko lapsi tulleensa kiusatuksi koulussa? Tee näin – "Monesti vanhempi saattaa ajatella helpottavansa"

Koulukiusaaminen on edelleen yleinen ongelma, josta kertominen vanhemmalle tai opettajalle on hyvin hankalaa.

Terhi Marttinen/Arkisto

Mitä tehdä, kun lapsi uskaltaa rohkeutensa kerättyään kertoa, mahdollisesti itku kurkussaan ja kyyneleet silmissään, että häntä on kiusattu koulussa?

Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan jotta pystyisi kuuntelemaan lasta, on tärkeä yrittää ensin rauhoittaa itsensä. Kun lapsi on päässyt alkuun, häntä kannattaa rohkaista ihailemalla hänen uskallustaan kertoa.

MLL:n ylläpitämällä Nuortennetti-keskustelupalstalla on kiusaamiselle on oma osionsa. Muun muassa väärät vaatteet, selän takana pahaa puhuminen, ulkopuolelle jättäminen ja uhkarohkeaan kovisteluun painostaminen ovat herättäneet keskustelua palstalla. Häpeällisistä ja murskaavista kiusaamiskokemuksista käydään aktiivista ajatustenvaihtoa kaikilla nuorten suosimilla internetin keskustelupalstoilla.

Pajamäen mukaan kaikki kiusaamisen muodot ja niihin liittyvät huolet ovat tärkeitä, sillä lapsi itse on nostanut ne esille.

– On olennaista, että lapsi otetaan tosissaan. Monesti vanhempi saattaa ajatella helpottavansa lasta kehottamalla häntä olemaan välittämättä asiasta. Tämä antaa lapselle kuvan, että hänen huolensa ovat yhdentekeviä, Pajamäki kertoo.

Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, aikuisen on hyvä sanoa suoraan, että kiusaaminen on väärin. Kun kiusaaminen on käyty läpi lapsen kanssa, vanhemman tulee ottaa yhteys kouluun ja selvittää, miten koulu aikoo puuttua asiaan. Etenkin jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, on myös hyvä selvittää, tarvitseeko lapsi muutakin tukea. Pitkään jatkunut kiusaaminen on traumatisoivaa.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 7,3 prosenttia kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. 65,4 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heitä ole kiusattu lukuvuoden aikana lainkaan. Poikia kiusataan useammin kuin tyttöjä. Vastaajista 62,7 prosenttia kiusaamisesta kertoneista kertoi, että kiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kertomisen jälkeen. 16,3 prosenttia vastasi, että se on jatkunut tai pahentunut.

Pajamäen mukaan kiusaaminen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kouluista se ei katoa koskaan, ellei kiusaamisen vastaista työtä jatketa systemaattisesti ja säännöllisesti.

Kiusaamisen muodot myös muuttuvat esimerkiksi teknologian kehityksen ja luokkakokojen muutosten myötä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen voi yltää oman koulun piiristä pitkälle kouluympäristön ulkopuolelle. Seuran haastatteleman nurmijärveläisen ala-asteen luokanopettajan Heli Heikkilän mukaan somekiusaaminen voi tapahtua pinnan alla ja niin hienovaraisesti, ettei opettaja voi sitä huomata pelkästään tarkkailemalla luokkaansa.

– Sosiaalisessa mediassa on myös paljon hyvää. Esimerkiksi toisten oppilaiden tukeminen on ilmestynyt vastailmiönä kiusaamiselle, Pajamäki sanoo.

Pajamäki uskoo, että monessa koulussa on mahdollista tehdä vielä enemmän työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Opettajat ja koulun muu henkilökunta ovat tärkeässä roolissa koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Lapsille pitää myös luoda paljon mahdollisuuksia kertoa kiusaamisesta, sillä kertominen ei ole helppoa.

– Suomessa on luotu paljon hyviä malleja kiusaamista vastaan. Mallit eivät kuitenkaan riitä, jos jokainen aikuinen ei sitoudu noudattamaan niitä.

Esimerkiksi kiusaamiseen ja siihen puuttumiseen pureutuva KiVa Koulu -ohjelma on käytössä yli 900 koulussa. Ohjelmassa keskitytään sekä ennaltaehkäisyyn muun muassa oppituntien muodossa että jälkihoitoon kiusaamistilanteissa.

Kiusaaminen voi koulussa ilmetä esimerkiksi tavallisesta poikkeavana käytöksenä. Kun lapsi alkaa myöhästellä oppitunneilta aiempaa enemmän, hän voi tehdä niin välttääkseen yksin seisoskelun koulun pihalla. Jos lapsi lopettaa kouluruokailun, syy voi olla nirsoilun sijaan kaveriporukan käytöksessä. Kun taitava oppilas lopettaa viittaamisen, syynä voi olla kiusaaminen. Pajamäki kutsuu tällaista havainnointia ilmikäytöksen taakse katsomiseksi.

Samalla koulun henkilökunnan pitäisi pitää huolta, että he tietävät, mitä lapset tekevät ja mistä he puhuvat. Jos lasten oma kokemus maailmasta on hallussa, on kiusaamisenkin huomaaminen helpompaa.

Lisää aiheesta

Karut tilastot koulukiusaamisesta julki: Tämä on Suomen synkin kunta – katso oman alueesi tilasto22.3.2018 13.30
Miten puhua koulukiusatulle? Asiantuntija: Lohduttelu ei auta9.8.2017 19.35
Koulukiusattu jätti pysättävän viestin – "Kaikki mun kaverit jättivät mut"24.3.2017 19.24

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu