Puheenaihe

Pitkäaikainen kaavapäällikkö puolustaa parjattua rakennusta: Espoon kaupungintalo on tyylikäs ja osa historiallista jatkumoa

KULTTUURI Kaupungintalo on valtakunnallisesti harvinainen, muistuttaa Espoon pitkäaikainen apulaisasemakaavapäällikkö.

Pertti Maisalaa ihmetyttää, miksi rakentamisessa unohdetaan aito historia ja merkityksiä haetaan wau!:lla. Hänen kotikulmillaan Töölössä kaikki palvelut ovat parin sadan metrin säteellä.

Anneli Tuominen-Halomo

Eläkkeellä oleva apulaisasemakaavapäällikkö Pertti Maisala on seurannut hämmentyneenä keskustelua Espoon kaupungintalon purkamisesta.

– Purkuajatus on sairas ja nousukasmainen, Maisala täräyttää.

– Surkuhupaisalla prosessilla on 10-vuotisjuhlat tiedossa, hän jatkaa.

Maisala muistuttaa, että rakennuksella on monta arvoa: tekninen arvo, ympäristöllinen arvo esteettisessä mielessä ja merkitykset, paikan kulttuurihistoriallinen arvo.

– Purkamista ajava taho haluaa unohtaa merkitykset. Aleksis Kiven kuolinmökin tekninen arvo on pieni, mutta rakennuksen arvo syntyykin Kivi-kytkennästä, hän vertaa.

– Kirkko, pitäjäntupa, kunnantalo, kauppalantalo ja kaupungintalo ovat historiallista jatkumoa.

Pertti Maisalan mielestä kaupungintaloa koskevassa päätöksenteossa on vääristelty tosiasioita ja väheksytty talon teknistä arvoa. Kaupungintalolla on vankat rakenteet, mutta kunnossapito on laiminlyöty.

Purkamista ajava taho haluaa unohtaa merkitykset."

Miksi Espoon kaupungintaloa väheksytään?

– Siinäpä kysymys, Maisala huokaa.

Hän näkee, että 90-luvun laman jälkeen talouden rooli korostui. Kun nousukausi alkoi, kiinteistöjalostuksella oli helppo saada käteistä kaupungin kassaan. Toimintatapa jatkui ideologisena asenteena.

Espoon kaupungintaloon liittyvät merkitykset ovat Maisalan mielestä rakennuksen säilyttämisen kannalta ratkaisevin asia.

– Espoon kaupungintalo on jämäkkä ja omaleimaisena se edustaa oman aikansa arkkitehtuuria. Tyylistä käytetään ilmaisua betonibrutalismi, nykyisin myös väheksyvässä merkityksessä. Kuitenkin jokaisella tyylillä on saatu aikaan sekä huonoja että hienoja rakennuksia. Kaupungintalo kuuluu jälkimmäisiin ja olisi senkin takia säilyttämisen arvoinen valtakunnallisesti harvinaisena.

Maisalan mielestä kaupungintalon arkkitehtoniset ratkaisut ovat yksinkertaisen tyylikkäitä ja materiaalikontrastit hienoja. Valokatteinen keskihalli on edelleen juhlava.

Kaupungintalon paikalle on ideoitu korkeaa asuintornia ja sittemmin myös Espoo-taloa.

Maisala muistuttaa, että kaupungintalossa on vahva runko. Vanhan ja uuden talon yhdistelmä olisi merkityksellisempi ja arkkitehtonisestikin rikkaampi.

– Ensin pitää päättää säilyttämisestä ja miettiä kerrosalatarpeet – alustavakin tilaohjelma antaisi eväät suunnittelukilpailulle.

Vaiheita

Pertti Maisala on kirjoittanut kirjan Espoo – oma lukunsa. Kaupunginsuunnittelun, kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008).

Espoosta tuli kaupunki vuonna 1972.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971. Suunnittelijoina on kolmen kotimaisen arkkitehdin muodostama CJN Oy ja arkkitehdit Marja Nuuttila-Helenius, Heikki Castrén ja Juhani Jauhiainen.

Tänä vuonna kaupunginvaltuusto päätti kaupungintalon purkamisesta ja asiasta on tehty valituksia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Arkkitehti säästäisi parjatun kaupungintalon – "Espoossa ei ole kerroksellisuutta"21.1.2018 06.45
"Ilmassa ollut vihapuhetta" – Espoon kaupungintaloa lyötiin isolla lekalla22.1.2018 19.07
Kiista Espoon kaupungintalosta jatkuu yhä – hallinto-oikeuteen tehtiin taas valitus10.8.2018 06.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu