Puheenaihe

"Ei näistä mitään vaatimattomia maaseutuasemia tehdä" – tältä länsimetron jatkeen asemat näyttävät

LÄNSIMETRO Toisen vaiheen asemat rakennetaan samalla laadulla kuin nykyisetkin.

Espoonlahdessa matkustaja voi kuvitella olevansa uimahallin altaan kaakelipohjalla. Vesi välkehtii yllä ja uimaratojen köydetkin näkyvät.

ALA Architects

Länsimetron toisen vaiheen asemat rakennetaan samalla periaatteella kuin ykkösvaiheessakin.

Jokainen asema saa omaleimaisen, muista erottuvan ilmeen ja identiteetin. Suunnittelijat ovat huomioineet muun muassa asemien ympäristöt.

Asemien laiturihallit ovat hyvin identtisiä muodoltaan, korkeudeltaan ja kalusteiltaan, selvittää länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikola.

– Teemat tuodaankin esiin pääosin seinien yläosissa ja katossa väreillä ja valaistuksella. Myös lattian päällysteissä voi olla jonkin verran eroa, Mikola sanoo.

Metrojatkeen varrella ei ole yliopistoa eikä korkean teknologian keskittymää, mutta hän korostaa, että asemien laatu säilyy samalla tasolla kuin länsimetron alkujaksollakin.

– Ei näistä mitään vaatimattomia maaseutuasemia tehdä, vaan yhtä lailla valovoimaisia ja houkuttelevia.

Finnoon metroasemaa Mikola luonnehtii rajaseudun asemaksi. Merellinen ympäristö ja rantaluonto lintukosteikkoineen kohtaavat uuden, korkeaksi rakentuvan kaupunkikeskuksen.

– Tämä epäsymmetria näkyy luontoa värein, kuvioin ja muodoin mukailevassa eteläisessä seinässä kun taas pohjoisen puolen verhous koostuu säntillisistä ja suorista linjoista.

Kaksijakoisuus erottaa selkeästi Finnoon muista asemista. Lisäksi sen kaksi sisäänkäyntiä ovat samassa päässä asemaa, sillä itäpuolelta ei tulla sisään lintukosteikon takia.

Kaitaan aseman teema myötäilee metsikköä ja vehreitä korttelipihoja vihreän ja keltaisen värisävyillä.

Lehvästöä symboloivat seinät ovat taustavalaistua, rei’itettyä ja maalattua teräslevyä. Mikolan mukaan lopullista visualisointia hiotaan vielä.

Sisäänkäynti Kaitaan asemalle Iivisnimenkalliolta on varauksena.

Soukassa laiturin näkymää hallitsee katon valoverkko, jonka teknisen toteutuksen yksityiskohtia parhaillaan suunnitellaan.

Laiturin yläosa koostuu metallikaseteista, joiden väri vaihtelee sen mukaan, miltä kulmalta niitä katsoo.

– Asema ei matki sen yllä olevaa 60-lukulaista betoni-Soukkaa, vaan on selkeästi ja häpeämättä tätä päivää. Siinä ei pysähdytä miettimään, mitä tästä ajatellaan kymmenen vuoden päästä, Mikola naurahtaa.

Espoonlahden asema sijoittuu rakennettavan kauppakeskuksen Lippulaivan alle. Samaan yhteyteen tulee myös bussiterminaali ja asuntoja.

Identiteetti on haettu liikunnasta, etenkin lähellä olevasta uimahallista. Näkymä laiturilta on kuin katselisi altaan kaakeloidulta pohjalta ylöspäin veden välkettä. Myös rataköydet näkyvät pinnassa.

Kivenlahti on länsimetron pääteasema. Laiturin kivilattia on vaaleanharmaa ja vaaleus jatkuu seinien pinnoissa. Katto puolestaan on musta ja siitä roikkuu valaisevia putkia.

– Putket ovat vielä kehitysvaiheessa. Niiden alapäässä on valaisin ja niistä tulee aseman yleisvalo, Mikola toteaa.

Aseman yleisvaikutelmaa hän kuvaa neutraaliksi ja konstailemattomaksi.

7 kilometrin rata

Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvalla, seitsemän kilometriä pitkällä metrojatkeella on viisi asemaa ja Sammalvuoren varikko.

Asemien laiturit ovat 90 metrin pituiset.

Soukan ja Kivenlahden asemien rakentaminen on jo alkanut. Muilla asemilla urakat ovat kilpailutuksessa.

PES-Arkkitehdit suunnittelee Finnoon ja Kaitaan asemat.

ALA Architects suunnittelee Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemat.

Länsimetron jatke valmistuu 2023. Sen rakentaminen maksaa noin 1,16 miljardia euroa.

Ruoholahden ja Matinkylän välisen ensimmäisen osan pituus on 14 kilometriä ja sillä on kahdeksan asemaa.

Lisää aiheesta

Länsimetron asemat ovat kuin avaruusseikkailusta – katso huikeat kuvat10.11.2017 10.00
Uusi suunnitelma julki: Länsimetron jatke myöhästyy lisää, hinnassa roima kasvu yli miljardiin euroon1.3.2018 13.02

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu