Puheenaihe

Porkkalaan avattu sukelluspuisto on täynnä arvoituksia – "Voi löytyä viikinkiaikaisia hylkyjä"

HYLYT Porkkalanniemeen on uponnut vuosisatojen saatossa kymmeniä laivoja. Harvat niistä on tunnistettu.

Porkkalan hylkypuiston avajaisia vietettiin maanantaina arvoituksellisella Tykkikylki-hylyllä. Hylylle sukelsi hylkypuistoidean isä ja projektipäällikkö Markku Luoto. Avajaisseremoniaan osallistui myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Katja Riihola

Kirkkonummella avattiin maanantaina hylkypuisto, jossa on mahdollisuus tutustua Porkkalanniemen edustalle uponneisiin laivoihin.

Meren pohjassa Kirkkonummella tiedetään lepäävän 59 hylkyä. Nyt niistä neljän ensimmäisen luo on asennettu veneiden kiinnityspoijut, hylyn löytämistä helpottavat pohjaan menevät köydet ja merenalaiset opastaulut.

– Laivat ovat päässeet Turusta Viipuriin lähes rantoja pitkin ja täällä Porkkalanniemessä on se kapein kohta. Siksi täällä on niin paljon hylkyjä päällekkäin, kertoo hylkypuistoidean isä Markku Luoto.

Meriarkeologi Minna Koivikko Museovirastosta kertoo, että Itämerta ajatellaan nykyään museona eikä kaikkea kiinnostavaa enää haluta tuoda merenpohjasta ylös.

– Itämeri on puisten hylkyjen aarreaitta. Hylyissä on mastot pystyssä – näky on kuin suoraan Aku Ankasta, Koivikko kuvaili Porkkalan hylkypuiston avajaisissa maanantaina.

– Itämeren hylyt ovat säilyneet, koska täällä ei ole nilviäissimpukkaa, joka suolaisessa vedessä syö puualuksen kymmenessä vuodessa. Tämä on se paikka, missä pitäisi tehdä meriarkeologiaa. On mahdollista, että täältä löytyy viikinkiaikaisia hylkyjä.

Hylkypuisto on rakennettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja se halutaan avata myös ihmisille, jotka eivät sukella.

Idean isä, espoolainen Markku Luoto on sukeltanut Porkkalan hylyillä 1980-luvulta lähtien. Luodon sukellusta harrastavat pojat ihastuivat sukeltamisen helppouteen hylkypuistossa Helsingissä ja kysyivät isältään, miksei Suomessa ole enempää vastaavia.

– Samalla, kun arkeologiset tutkimukset ja puiston rakentaminen etenevät pinnan alla, työn etenemistä ja löydöksiä esitellään kaikille hylyistä ja merenkulun historiasta kiinnostuneille. Sukellustaito ei siis ole enää edellytys tästä kulttuuriperinnöstä nauttimiseen, sanoo Luoto.

Ensimmäiset hylyt on nyt kuvattu kameralla ja niistä on tehty 3D-mallinnukset.

– Eräs puiston rakentamisen yhteydessä löytyneistä hylyistä on erityisen kiehtova, vaikka maallikolle se näyttäytyy epämääräisenä lautakasana. Aluksen limisaumainen rakennustapa ja yksimastoisuus kertoo hylyn olevan vanha, mutta onko se viikinkikaudelta tai keskiajalta ylipäätään, vaatii vielä paljon tutkimuksia. Porkkalanniemi on tiettävästi ollut tärkeä purjehdusreittien risteyspaikka myös Viikinkien Idäntiellä tuhat vuotta sitten, sanoo Vesa Saarinen Suomen Meriarkeologisesta Seurasta.

Hylkypuiston tarkoituksena on suojella merenalaista kulttuuriperintöä ja tarjota uusia mahdollisuuksia saaristo- ja rannikkoseutujen kulttuurimatkailun kehittämiseen.

Veneiden kiinnityspoijut suojaavat hylkyjä, kun sukeltajia tuovien veneiden ei tarvitse käyttää ankkuria.

– Lukuisat hylyt ovat kärsineet vaurioita, koska niihin on ankkuroitu tai niiden luona on sukellettu varomattomasti, sanoo Luoto.

Puistoon saa mukaan opaskarttoja ja hylkyihin voi tutustua etukäteen virtuaalisesti.

– Meriarkeologien tärkein tehtävä on visualisoida veden alla olevaa maisemaa niin, että tulisi ymmärrys siitä, mitä pinnan alla on. Siitä voi muodostua tajunnanräjäyttävä juttu. Harva on käynyt avaruudessa, mutta silti tiedämme, miltä maapallo näyttää avaruudesta käsin, Koivikko vertaa.

– Suosittelemme sukeltamista lämpimästi – tai pitäisikö sanoa viileästi.

Puisto on suunnattu paitsi suomalaisille myös kansainvälisille hylkysukelluksen ja meriarkeologian harrastajille.

– Tavoite on, että puisto institutionalisoitaisiin kulttuuriperinnön ja luonnon puistoksi, jolloin hylkyihin koskeminen olisi rikos. Ihmiset jättävät koskematta hylkyyn, jos mieltävät ne arvokkaiksi, Luoto sanoo.

Historiallisilla hylyillä saa Suomessa sukeltaa vapaasti lukuun ottamatta niitä viittä hylkyä, joille on määrätty muinaismuistolain mukainen suoja-alue. Suoja-alueella suojeltuja ovat Vrouw Maria, St. Mikael, St. Nikolai, niin sanottu Gråharunan hylky ja hollantilainen sotalaiva Huis te Warmelo. Näitä kohteita suojellaan tutkimuksia varten.

Muille hylyille saa sukeltaa, mutta nekin on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella eikä niihin saa koskea.

Porkkalan hylkypuisto

Ensimmäiset opasteet saavat hylyt, jotka on alustavasti ajoitettu 1600–1800 -luvuille. Näistä hylyistä on tehty ensimmäiset 3D-mallinnukset hylkypuiston kotisivuille osoitteeseen wreckpark.eu.

Ensimmäisistä opastetuista hylyistä ainut tunnistettu kohde on Alko-hylky, joka upposi kalkkilastissaan matkalla Paraisilta Helsinkiin vuonna 1880.

Tykkikylki-hylky on pieni osa kaksikantisen sotalaivan kylkeä ja pohjaa. Mitä laivalle tapahtui, ei ole vielä tiedossa.

Tynnyrihylky on esimerkki huolimattoman ankkuroinnin hajottamasta hylystä. Ankkuri on repinyt ilmeisesti 1600-luvun kauppalaivan perän kahtia. Nimensä hylky on saanut lastista erottuvista tynnyreistä.

Porkkalan Hylkypuiston rakentamisessa on ollut mukana sukellusseura Nousun ja Suomen Meriarkeologisen yhdistyksen jäseniä.

Museovirasto on tukenut puiston rakennustyötä.

Sukelluspuisto on maksuton ja vapaasti sukellettavissa.

Itämeren ensimmäinen hylkypuisto on Kronprins Gustav Adolf -nimisen ruotsalaisen linjalaivan hylylle Helsingin edustalle vuonna 2000 perustettu puisto.

Lisää aiheesta

Suomenlahdesta löydettiin jälleen 1700–1800-luvun hylky – makaa 20 metrin syvyydessä21.6.2018 05.47
Kirkkonummen suojelluista hylyistä katosi useita arvoesineitä10.11.2011 10.31

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu