Puheenaihe

Espoon veroprosentti ei nouse, opetusrahoja uhkaa leikkuri

RAHAT Velka kasvaa ensi vuonna 140 miljoonaa euroa.

Vihreät olisivat halunneet veronkorotuksella hillitä velanottoa ja lisätä rahaa muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Kuvassa vihreiden ryhmänjohtaja Inka Hopsu.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Espoon vihervasemmisto sai sivustatukea keskustalta vaatimukselleen neljännesprosentin veronkorotuksesta hetki sitten päättyneessä valtuuston veroväittelyssä.

Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä valtuusto päätti pitkän keskustelun jälkeen pitää kuntaveron nykyisessä 18 prosentissa äänin 65–9.

Sinisten esittämä veroprosentin alentaminen 17,75 prosenttiin kaatoi ensimmäisessä äänestyksessä korotusesityksen äänin 36–33.

Vihreät, demarit ja vasemmistoliitto olisivat halunneet lisätä kaupungin tuloja kiristämällä kuntaveroa neljännesprosentilla. Kaupungin kassaan korotus olisi tuonut 18 miljoonaa enemmän.

Myös keskustan Jussi Holma ja Riikka Pakarinen ilmoittivat kannattavansa korotusta.

– Jotta saamme laajennettua tulopohjaa tilanteessa, jossa meillä on hyväksyttävänä jäätävän mittava investointiohjelma, Holma perusteli kantaansa.

Demarit vaativat ryhmänjohtaja Markku Sistosen suulla kaupunginjohtajalta lupauksen, että hänen esittämällään veroprosentilla (18) espoolaisten palvelut turvataan, palvelumaksuja ei koroteta eikä leikkauslistoja laadita.

– Olemme kuulleet huhuja, että opetuksesta jouduttaisiin leikkaamaan viisi prosenttia muun muassa kasvavien tilavuokrakustannusten takia Sistonen heitti ilmaan.

Sairasvuoteeseen kaatunut kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ei ollut valtuustossa vastaamassa demarien vaatimukseen.

Sen sijaan sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä myönsi, että opetuksella on edessään säästöjen hakeminen.

– Suuruusluokka vaihtelee eri koulujen välillä, mutta viiden prosentin leikkaustarve on aika lähellä totuutta, Pitkälä arvioi valtuuston kokoustauolla Länsiväylälle.

– Käytännössä säästöt merkitsevät ryhmäkokojen kasvattamista, Pitkälä tiivistää.

Valtuustosalin kaikilta laidoilta kiiteltiin Espoon mittavan rakennusinvestointiohjelman kohdentumista koulujen ja päiväkotien korjauksiin ja uudisrakentamiseen terveellisiksi ja turvalliseksi. Espoo käyttää vuoteen 2030 mennessä reilun miljardin koulu- ja päiväkotien korjauksiin ja uudisrakentamiseen.

Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että koulutilojen rakentamisen yksikköhintoja pitää saada alennettua muun muassa tyyppikouluratkaisuilla.

Samalla hirviteltiin myös velkataakan kasvamista pelkästään ensi vuonna 140 miljoonalla eurolla.

Verotuloja lähes 1,6 miljardia

Espoon kunnallisverolla keräämien tulojen arvioidaan ensi vuonna kasvavan 4,6 prosenttia tämänvuotisesta eli 1 583 miljoonaan euroon. Arvio on tehty nykyisellä, 18 prosentin kunnallisverolla. Tänä vuonna verotuloja ennakoidaan kertyvän 1 515 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 kaupungin lainamäärä lisääntyy noin 140 miljoonaa euroa ja vuosina 2020 - 2021 lainakanta kasvaa hieman yli 185 miljoonalla eurolla.

Peruskaupungin lainamäärä vuoden 2021 lopussa on 1 075 miljoonaa euroa eli 3 600 euroa/asukas.

Investointien nettomenot ovat ensi vuonna runsaat 338 miljoonaa euroa. Investoinneista 65 prosenttia katetaan tulorahoituksella ja loput lainalla.

Lisää aiheesta

Katso yli 20 koulun lista – espoolaispoliitikot sopuun miljardin koulu- ja päiväkotikorjauksista8.9.2018 07.00
Miljardi-investoinneista sopu Espoossa: Neljää koulukorjausta aikaistetaan, viiteen päiväkotiin rahat – Katso miten kävi sinun lähikoulusi4.9.2018 15.01
”Koulukorjauksia laiminlyöty pitkään”10.3.2018 06.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu