Vaalikoneemme on nyt avattu!

Kulttuuri

Outi Pieski ottaa taiteellaan kantaa vähemmistökansojen puolesta

KULTTUURI Kuvataiteilija Outi Pieski ammentaa taiteensa aiheita saamelaiskulttuurin käsityötaiteesta.

Kuvataiteilija Outi Pieski käsittelee saamelaiskulttuuriin liittyviä aiheita ja tekee kantaaottavaa taidetta. Hän nostattaa keskustelua alkuperäiskansojen oikeuksista.

Anneli Tuominen-Halomo

Suomen taideakatemian palkinnon saanut saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski haluaa taiteellaan kiinnittää huomiota vähemmistökansojen oikeuksiin ja ihmisen suhteeseen maahan.

Juuri avatussa Čuolmmadit-nimisessä näyttelyssä Emma - Espoon modernin taiteen museossa Tapiolassa Näyttelykeskus Weegeellä on esillä taiteilijan valtava installaatio, joka muodostuu saamenpuvun huivin hapsuista. Värit ja tekotapa ovat osa saamelaista käsityöperinnettä.

Čuolmmadit on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomeksi ”solmia useita solmuja”. Valtava tilateos on ollut jo esillä Southbank Centressä Lontoossa. Siellä teos oli ripustettu päiden yläpuolelle, mutta Emmassa kävijät voivat kulkea teoksen lomassa.

 – Teoksen inspiraationa on ollut saamenpukuisten ihmisten kokoontuminen. Se on voimauttava kokemus ja tärkeä nykypäivänäkin, koska meidän saamelaisten poliittisessa tilanteessa riittää uhkia ja haasteita, Pieski sanoo.

Pieski muistuttaa, että jokainen tekee taidetta omista lähtökohdistaan katsoen. Hän kokee olevansa tyypillinen kolonalisaation tuote.

– Minulle ei lapsena puhuttu saamen kieltä, koska sillä ei koettu olevan arvoa. Olen opetellut kielen aikuisena.

Käsityöhön sitoutuu käytännöllinen tieto ja taito sekä kokonainen maailmankuva."

– Nykytaide arvotetaan korkeammalle kuin käsityö ja haluan tällä tavalla nostaa käsityön arvoa. Käsityö on ollut meillä osa perheen arkista elämää.

Käsityöhön sitoutuu käytännöllinen tieto ja taito sekä kokonainen maailmankuva. Käsityössä visuaalisuus yhdistyy suoraan arkipäivään.

Huivien hapsut hehkuvat punaisina, keltaisina, mustina, sinisinä, vaaleanpunaisina.

– Värit ovat elinvoiman symboli ja ne viestivät ylpeyttä siitä, että vastoinkäymisistä huolimatta saamelaiset kansana ovat yhä olemassa.

Huiviteoksen lisäksi sarvilakilla on näyttelyssä tärkeä rooli. Pieski on yhdessä arkeologi Eeva-Kristiina Harlinin kanssa tutkinut sarvilakin historiaa ja merkitystä saamelaisessa kulttuurissa. Sarvilakkia on käytetty pohjoisella saamelaisalueella, mutta se on jäänyt pois käytöstä 1800-luvulla.

Pieski kertoo, että monet nykysaamelaiset haluaisivat ottaa sarvilakin taas käyttöön voimaannuttavassa tarkoituksessa. Sarvilakki on uuden dekolonialistisen feminismin symboli.

Kansalaisaktiivisuus on yksi tärkeä tapa vaikuttaa."

Lisäksi näyttelyssä on maalauksia ja valokuvia teoksista, jotka Pieski on toteuttanut taiteilija-aktivisti Jenni Laitin ja muusikko-runoilija Niillas Holmbergin kanssa. Suukkoja rajoilta koostuu ympäristötaideteoksista, jotka kehystävät Tenojoen raja-alueita. Teokset ovat saamenkielisiä runokylttejä, jotka nostavat esille saamelaisten itsemääräämisoikeuden perusteita.

– Teos haluaa pyyhkiä pois maantieteelliset valtakunnanrajat. Tenojoki on saamelaisaluetta yhdistävä tekijä ja valtaväylä molemmin puolin valtioiden rajoista huolimatta.

Näyttely esittelee myös Moratoriotoimiston, dekolonialistisen itsehallinnon neuvontapalvelun. Tässä tapauksessa Moratoriolla tarkoitetaan uutta Tenon sopimusta ja sen kalastussääntöjä. Uusi sopimus uhkaa Tenojokilaakson saamelaisten elämäntapaa. Lohenpyynti on tärkeä osa sitä.

Luonto on Outi Pieskille tärkeä.

– Alkuperäiskansoilla on ainutlaatuinen luontosuhde. Heillä on säilynyt tietotaitoa elää vastavuoroisessa suhteessa luonnon kanssa. Nämä taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä nyt, kun ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka.

– Ihmisillä on suuri pelko oman elämäntavan ja toimeentulon menettämisestä. Tulevaisuuden uhkakuvia ovat kaivostoiminta, Jäämerenrata, metsien hakkuut ja tuulivoimapuistot. Kansalaisaktiivisuus on yksi tärkeä tapa vaikuttaa, koska saamelaisilla ei ole virallista instituutiota, jolla olisi todellista vaikutusvaltaa.

Outi Pieski

Outi Pieski on syntynyt Helsingissä 1973. Hän asuu isänsä kotikylässä Utsjoella Tenon varressa ja Etelä-Suomessa.

Čuolmmadit-näyttely on taiteilijan ensimmäinen laaja museonäyttely.

Näyttely on osa Suomen Taideakatemian taiteilijalle vuonna 2017 myöntämää palkintoa. Näyttely jatkuu 6.1.2019 asti.

Suomen Taideakatemian palkinto myönnetään hyvässä luomisvireessä olevalle suomalaiselle taiteilijalle, jonka tuotanto ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta.

Tärkeänä kriteerinä pidetään myös palkittavan taiteilijan kansainvälistä kiinnostavuutta. Palkintoon kuuluu näyttely EMMAssa ja taiteilijajulkaisu.

Outi Pieski kuuluu Miracle Workers Collectiveen, joka toteuttaa vuoden 2019 Venetsian taidebiennaalin Suomen Alvar Aalto -paviljongin näyttelyn.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu