Vaalikoneemme on nyt avattu!

Puheenaihe

Sinilevä uhkaa kukkia runsaana ensi kesänäkin – tämän takia levää on reilusti luvassa

Sinilevän kukkimisesta Suomenlahdella ja Itämerellä voi tulla jokakesäinen ongelma.

Arkisto/Juha Perämäki

Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi tietää vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle, kertovat tutkimusalus Arandan tulokset.

Etenkin itäisellä Suomenlahdella on noin vuosikymmen iloittu levämäärän pienenemisestä.

Viime kesän pitkään jatkunut korkeapainetilanne mahdollisti suolaisen ja vähähappisen veden virtaamisen Suomenlahdelle itäisimpiä aluevesiä myöden. Suolapulssit toivat voimakassuolaista, vähähappista ja fostoripitoista syvävettä Suomenlahdelle jo 2014–2016.

Suomenlahdella koettiin kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Levälautat kattoivat pahimmillaan lähes koko merialueen.

Erikoistutkija Seppo Knuuttilan Suomen Ympäristökeskuksesta mukaan kyseessä eivät olleet Suomenlahden valuma-alueen fosforipäästöt. Avomeren ja saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi.

– Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella.

Tutkimusalus Aranda osoittautui ensimmäisellä, kovissa olosuhteissa käydyllä tutkimusmatkallaan peruskorjauksen jälkeen toimivaksi ja entistä tehokkaammaksi alukseksi. Sitä voidaan nyt käyttää rajoittamatta kaikissa olosuhteissa Itämerellä.

Johtava tutkija Maiju Lehtiniemi kertoo heidän arvioineen meren tilaa ja ottaneen näytteitä Suomenlahdelta, pohjoiselta Itämereltä ja eteläiseltä Selkämereltä.

Syken mukaan koko Suomenlahdella vesi on nyt voimakkaasti kerrostunutta. Suolaisuuden ja lämpötilan harppauskerrokset ovat 20–30 metrin syvyydessä. Niiden alapuolella on huomattavan paljon suolaista vettä, jonka fosfaattipitoisuus on koholla.

– Loppusyksyn tuulisuudesta ja tulevan talven jäätilanteesta riippuu, kuinka suuri osuus fosforista päätyy pintakerrokseen. Tällä puolestaan on ratkaiseva merkitys ensi kesän sinileväkukintariskin kannalta.

Suolaista vettä on työntynyt Ahvenanmeren kautta myös eteläiselle Selkämerelle. Siellä pohjanläheinen happipitoisuus ei kuitenkaan ole alentunut toissavuoden tilanteesta eivätkä fosfaattipitoisuudet ole koholla.

Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita. Se taas kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta yhä enemmän ravinteita mereen.

Syke seurasi vedenlaatua ja levämäärää Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan Ely-keskusten ylläpitämillä rannikon intensiiviasemilla, joilta saatiin havaintoja joka toinen viikko, ja satelliittikuvista ja kauppalaivojen Algaline-seurannasta.

Lisää aiheesta

Sinilevätilanne on rauhoittunut, mutta panssarisiimalevää on havaittu – Punaruskeaksi värjäytynyttä vettä ei kannata käyttää16.8.2018 15.51
Itämeren lääkeainepäästöjä selvitetään nyt ensimmäistä kertaa – kaloista on löydetty muun muassa kipulääkkeitä21.9.2018 13.05
Itämeren kampelaksi nimetty uusi kalalaji on harvinainen löytö – näin se eroaa peruskampelasta14.7.2018 20.35
Itämeren suojelusta julkaistu selvitys on synkkää luettavaa – Suomi vertailun toiseksi paras, Venäjä täysin omilla lukemillaan5.3.2018 06.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu