Puheenaihe

Muutaman euron hintaiset anturit helpottaisivat kosteus- ja homeongelmien löytymistä – silti niitä asennetaan vain harvoin uusiin taloihin

Kuvituskuva.

Arkisto/Ilpo Kekki

Edullisten ja helposti asennettavien kosteusanturien avulla rakennusten kosteusvauriot voidaan havaita jo ennen kuin tuhot ovat levinneet laajalle ja ihmiset sairastuneet. Kosteusantureissa on kyse pelikortin kokoisista tarroista, jotka laitetaan rakenteiden sisään jo rakennus- tai korjausvaiheessa.

Metropolia Ammattikorkeakoulu on selvittänyt kosteusantureiden toimivuutta ympäristöministeriön KIRA-digin tuella.

Kosteusantureita sijoitetaan rakenteisiin runsaasti, esimerkiksi kylpyhuoneeseen 15–20 kappaletta, jolloin alkavan kosteusvaurion paikka löydetään helposti. Antureita luetaan langattomalla lukulaitteella.

– Kylpyhuoneessa kosteusantureita voidaan sijoittaa vesieristeen alle, ja kattorakenteessa niitä laitetaan eristevillan sekaan. Kosteusantureista ei jää mitään näkyville, kertoo kosteusantureita testannut Metropolia-ammattikorkeakoulun teknologiapäällikkö Jarmo Tuppurainen.

– Tuloksista voidaan piirtää kartta ja nähdä, kuinka kosteusarvot muuttuvat vuosien saatossa. Näin alkavaan kosteusongelmaan voidaan reagoida jo sen alkuvaiheessa, jolloin korjaaminen on vielä edullista eivätkä ihmiset ehdi sairastua.

Anturit maksavat 2–15 euroa kappale, eli kylpyhuoneeseen asennettaessa niiden kokonaishinnaksi tulee pari sataa euroa. Lukulaitteet ovat kalliimpia, ja niiden hinnat alkavat noin 800 eurosta. Kunkin valmistajan anturimalli vaatii oman lukulaitteensa. Taloyhtiöille hinta ei ole suuri, mutta yksittäinen kuluttaja voi lukulaitteen hankinnan sijaan ostaa antureiden luennan ulkopuolisena palveluna.

Anturiteknologia on ollut olemassa jo vuosia, ja sillä on muun muassa seurattu betonin kuivumista rakentamisen aikana. Kosteusvaurioiden havaitsemisessa antureita ei ole sovellettu vielä kovin pitkään, mutta teknologia toimii kuitenkin hyvin esimerkiksi yksittäisen kuluttajan tai kunnan rakennusprojektissa. Samalla se pidentää rakennusten elinkaarta.

– Anturien laittaminen ei ole kustannuskysymys, mutta niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt, vaikka saatavat hyödyt ovat merkittäviä, Tuppurainen arvioi.

Metropolia-ammattikorkeakoulussa on tehty muutama antureihin liittyvä hanke, jotka on rahoittanut ympäristöministeriön KIRA-digi-kärkihanke. KIRA-digissä uudistetaan kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja sekä luodaan ja testataan uusia digitaalisia ratkaisuja.

– Olemme testanneet eri toimijoiden passiiviantureita ja saaneet niistä hyviä tuloksia. Anturit ovat edullinen ja yksinkertainen keino ratkaista yhteiskuntaamme piinaava kosteus- ja homeongelma, Tuppurainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu