Kulttuuri

Lillhemt haluaa yhä olla pikkukylä keskellä kaupunkia

KULTTUURI Luonto ja hyvät ulkoilumaastot ovat vuosikymmeniä houkutelleet asukkaita Lillhemtiin, kylään keskelle kaupunkia.

Anneli Tuominen-Halomo

Lillhemt on kylä keskellä kaupunkia, Keskuspuiston ja vielä rakenteilla olevan Suurpellon kaupunginosan välissä.

Tapani Hovi on asunut monessa paikassa eteläisessä Espoossa. Keskuspuisto ja Henttaan pellot tulivat perheelle hiihtämällä tutuiksi. Lasten lähdettyä maailmalle pienempi koti tuli ajankohtaiseksi, ja Liisa ja Tapani Hovi hankkivat Lillhemtistä tontin yli 20 vuotta sitten.

– Meitä miellyttää alueen maaseutumaisuus. Moni muukin kylän asukkaista asuu täällä luonnon vuoksi, Tapani Hovi sanoo.

– Silloin kun muutimme Lillhemtiin, Suurpeltoa ei ollut ja tänne ajettiin kapeaa kylätietä pitkin.

Henttaalaisten julkiset yhteydet muualle Espooseen ovat nykyisin bussilinjan 133 varassa. Se kulkee Matinkylän kautta Friisilään. Moni toivoo, että alueelta pääsisi bussilla suoraan Tapiolan metroasemalle. Koska julkinen liikenne kulkee harvakseltaan ja vain yhteen suuntaan, perheessä pitää olla auto tai kaksi.

– Kauppa-auto ei enää käy täällä. Kirjastoautokin lopetti, kun Suurpellon kirjasto avattiin. Se on hyvä kirjasto ja täältä on sinne matkaa reilu kilometri.

Uudisrakentaminen muuttaa maisemaa hiljalleen."

Monenlaiset menneinä vuosikymmeninä koetut uhat ja taistelut oman kylän puolesta ovat tärkeä osa Lillhemtin omakotiyhdistyksen 50-vuotista historiaa.

Bussikadun rakentamisesta Henttaan kautta Kuurinniittyyn väännettiin kättä vuosia. Asukkaat eivät halunneet läpiajoliikennettä omaan kyläänsä.

– Suurpelto-suunnitelmat olivat jo olemassa, mutta meitä uhattiin sillä, että alueelta loppuu bussiliikenne kokonaan, jos emme hyväksy suunnitelmaa, Hovi muistelee.

Toinen iso riita käytiin sähkölinjan linjauksesta.

Yksi omakotiyhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä on valvoa, että Keskuspuisto säilyy Keskuspuistona."

Suurpellon rakentaminen on muuttanut elämää Lillhemtissä. Muutama vuosi sitten valmistunut asemakaava toi lisää rakennusoikeutta. Uudisrakentaminen muuttaa maisemaa hiljalleen, kun isolta tontilta puretaan vanha talo pois ja rakennetaan tilalle 4–5 uutta omakotitaloa. Uudisrakentamisen myötä alueelle on muuttanut lapsiperheitä.

Muutama vuosi sitten alueelle rakennettiin Touhula-päiväkoti. Luonnon muovaamien mahdollisuuksien lisäksi asukkaiden liikuntatarpeita palvelevat tenniskenttä ja urheilukenttä, joka voidaan talvella jäädyttää.

– Vaikka asemakaava on vahva, se on vain sopimus, joka voidaan muuttaa. Peikkona on edelleen läpikulkuliikenne, Tapani Hovi sanoo.

– Omakotiyhdistyksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa, että Keskuspuisto säilyy Keskuspuistona. Sitä nakerretaan ainakin reunoilta. Kun Finnoontietä oikaistaan, taas siitä hakataan palanen.

Tapani Hovin mielestä Keskuspuisto on pienois-Nuuksio.

– Meillä on tapana kulkea siellä minne nokka näyttää. Välillä yllätymme siitä, mistä olemme tulleet takaisin ulkoilutielle.

Vanhasta kultuurimaisemasta, Henttaan pelloista, enää osa on avointa maisemaa. Suurpelto III -alueen rakentaminen alkanee lähiaikoina. Alueen reunaan on kaavoitettu pientaloja ja lähemmäs Suurpeltoa 6-kerroksisia asuintaloja.

Tulevaisuudessa Vanha Lillhemtintie jää kevyen liikenteen väyläksi ja Lillhemtiin ajetaan uutta reittiä Opinmäen koulun vierestä.

– Moni kylän asukas piti Suurpeltoa uhkana, mutta nyt sen palveluista halutaan saada kaikki hyöty. Henkilökohtaisesti en pidä alueen asukasmäärän kasvua uhkana. Elämä on muutosta, Tapani Hovi toteaa.

Lillhemtin juuret ovat vuosituhansien takana, sillä alueelta on löydetty jäänteitä kampakeraamisen kulttuurin ajalta. Nykyisille sijoilleen Lillhemt alkoi kasvaa isojaossa 1780-luvulla, jolloin Lill-Hemtansin kartanorakennus siirrettiin tänne niin sanotulta Hemtansin mäeltä.

Maisemaa hallitsee vieläkin kylätupa, Punainen tupa, jonka runkorakenteista osan uskotaan olevan alkuperäisiä.

Lillhemtin talon omisti vuosina 1917–1924 Suomen politiikan ja talouselämän vaikuttajiin kuulunut Väinö Tanner. Tila oli perheen kesäpaikka. Tannerin ajasta on muistona talon seinään kiinnitetty laatta.

Lillhemtin oky 50 vuotta

Lillhemtin omakotiyhdistys ry – Egnahemsföreningen Lillhemt rf on perustettu 20.5.1968.

Lillhemt – kylä keskellä kaupunkia -kirjaa on painettu 150 kappaletta, hinta 20 euroa. Tilaukset [email protected].

Vuonna 2018 Lillhemt on noin 200 talon ja 500 asukkaan kylä.

Kyläläisten tekemä lehti, Lillhemtin Sanomat – Lillhemt Bladet ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Historiikki pohjautuu osin lehdessä julkaisuihin artikkeleihin.

Hemtansin kylä mainitaan Ruotsin verokirjanpidossa jo vuonna 1540.

Lisää aiheesta

Tehorakentaminen halutaan heivata Espoossa Kehä II:n länsipuolelle – "Suurpeltoon vaikka 30 -kerroksisia torneja"9.3.2018 05.55

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu