Puheenaihe

Näistä 0 euron seteleistä tuli keräilykohde: Myydään nyt 45 eurolla – "Oikeastaan ne eivät ole edes seteleitä"

Seteleitä keräillään kuin rahoja, vaikka rahaa ne eivät ole.

Suomen Rautatiemuseon museolehtori Inka Alén esittelee uudempia nollan euron seteleitä, joita koristaa lättähatun kuva. Vuonna 2017 myyntiin tullut ensimmäinen seteli on jo myyty loppuun. Sen kuvituksena oli Prinsessa-höyryveturi.

Ari Peltonen

Nollan euron setelit ovat löytäneet omat faninsa myös Suomessa. Aidolle setelipaperille painetut setelit eivät ole oikeita rahoja, vaan niitä myydään matkamuistoiksi museoissa ja matkailukohteissa. Seteleistä on muodostunut suosittu keräilykohde.

Suomeen nollaseteli-idean toi Ulrich Hoefs. Hänen perustamansa yritys Nolla-euro Oy toimitti Suomen ensimmäisen nollan euron setelin Suomen Rautatiemuseolle 2017.

Hoefsin mukaansa nollasetelit eivät ole erityisen kannattava bisnes. Hän saa itse 0,15 senttiä jokaisesta museokauppojen myymästä setelistä.

– Olen eläkeläinen. Tämä on minulle enemmän harrastus, mies sanoo Aamuposti-lehdelle.

Museot myyvät seteleitä kiinteään 3,50 euron hintaan. Keräilijät määrittävät niille omat arvonsa. Suomen ensimmäistä nollaseteliä jälleenmyydään verkossa jopa 29–45 euron hintaan.

Hyvinkään Numismaatikoihin kuuluvan Hoefsin mukaan keräily on tullut seteleihin sivumennen mukaan. Se ei ole niiden päätarkoitus.

– Alun perin ajatus oli luoda turisteille edullinen muistoesine. Jotain, minkä voi ostaa maisemakortin sijaan.

Suomen Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta on kuullut nollaseteleistä ja pitää niitä kiinnostavana ilmiönä sinänsä. Oikeiden rahojen keräilyn kanssa niillä ei hänestä kuitenkaan ole tekemistä.

– Numismaatikot eivät niihin juuri kiinnitä huomiota. Oikeastaan ne eivät ole edes seteleitä, vaan lähinnä paperikoristeita, hän toteaa Aamupostille.

Esimerkiksi juhlarahoja ei Lähderannan mukaan voi verrata nollaseteleihin, sillä juhlarahoilla on oma nimellisarvonsa ja niiden tekeminen on muutenkin tarkasti säädeltyä.

– Ministeriö tekee päätöksen juhlarahojen ulkonäöstä ja nimellisarvosta. Nollan euron seteli voi sen sijaan suunnitella ja painattaa periaatteessa kuka vain.

Mitään keräilykohdetta ei ole syytä ylenkatsoa, Lähderanta muistuttaa.

– Itsekin keräsin lapsena muun muassa tulitikkuaskien etikettejä. Keräilykohteen arvo perustuu siihen, mitä joku on valmis siitä maksamaan. Tämä pätee kaikkeen keräilyyn, olivat kyseessä sitten muumimukit tai vanhat puhelinkortit.

Hoefsin mukaan nollan euron setelit ovat keräilykohteena joka tapauksessa hauskoja, eivätkä ne sido paljon rahaa.

– Onko tämä numismaattinen kohde vai pelkkä setelipaperille printattu maisemakortti, siitä voidaan toki kiistellä, hän sanoo.

Koska seteleitä on tehty jo yli tuhat eri versioita, kannattaa Hoefsin mukaan keskittää oma keräilynsä vaikka määrättyihin aiheisiin, kuten ajoneuvoihin, linnoituksiin, eläinhahmoihin tai valita kohteeksi tietyt maat.

– Tärkeää on pitää seteli ehjänä ja sileänä, että keräilyarvo säilyy.

Omakin nollan euron seteleiden kokoelma Hoefsilla on, mutta sitä ei ole kerätty sijoitusmielessä.

– En ole myymässä sitä, en ainakaan pitkään aikaan. Ehkä, jos joskus kyllästyn, hän naurahtaa.

Asiasta kertoi ensin Aamuposti.

Nollan euron seteli

Rahan näköinen matkamuisto ja keräilykohde.

Painetaan aidolle eurosetelipaperille monilla turvaominaisuuksilla, kuten vesileimalla, hologrammilla ja varmuuslangalla.

Setelin koko on 135x74 mm eli hiukan 20 euron seteliä suurempi.

Setelit ovat sarjanumeroituja.

Ensimmäiset setelit tulivat markkinoille Ranskassa 2015. Tilaajia olivat museot, kaupungit ja tapahtumien järjestäjät.

Suomessa seteleitä ovat tilanneet muun muassa Suomen Rautatiemuseo (2017 ja 2018) ja Suomen Lasimuseo (2018).

Painotalo on Ranskan Oberthur-setelipaino, joka valmistaa myös oikeita euroseteleitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Suomalainen 50 euron seteli myytiin 1100 eurolla – tarkista onko sinun seteleissä tämä L- ja D-koodi 16.10.2017 10.23

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu