Puheenaihe

"Ei nähdä vaaran merkkejä" – Myyjät ja hoitajat turtuvat samaan vaaralliseen ilmiöön kuin kotiväkivallan uhrit

TYÖELÄMÄ Työssä koettu väkivalta tai sen uhka ei ole ammatinvalintakysymys, vaan ongelma, joka pitää tuoda esiin, huomauttaa asiantuntija.

Lasse Kammosen mukaan työpaikoille on luotava sellainen ilmapiiri ja luottamus, että vaikeita asioita voidaan ottaa esiin. Esimerkiksi työssä koettuu väkivaltaan tai sen uhkaan voi puuttua vain, kun siitä tiedetään.

Sami Kulju

Väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut noin joka viides työntekijä vähintään kerran vuodessa. Väkivallan kohteeksi vähintään kerran vuodessa joutuu karkeasti joka kymmenes työntekijä. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista.

Työturvallisuuskeskuksen vaarojen arvioinnin ja työväkivallan asiantuntija Lasse Kammonen huomauttaa, etteivät läheskään kaikki tapaukset päädy tilastoihin.

– Todellista määrää on käytännössä lähes mahdotonta saada selville, hän sanoo.

Kammosen mukaan erityisesti aloilla, joissa väkivaltaa esiintyy eniten, on vallalla varsin voimakas kulttuuri, jossa se mielletään ”ammatinvalintakysymykseksi”.

– Katsotaan, että ammattiin kuuluu sietää joskus jopa melko voimakastakin väkivaltaa. Ilmoittajat leimataan helposti ammattitaidottomiksi tai valittajiksi, hän sanoo.

Jotta ongelman koko laajuus olisi kunnolla nähtävissä, tulisi vaikenemisen kulttuuriin saada muutos.

– Ongelmaan, jota ei koskaan tuoda esille, ei voida löytää ratkaisua tai edes helpotusta, Kammonen täsmentää.

Ammattiryhmistä eniten työväkivaltaa esiintyy terveydenhuollossa.

– Erityisesti nostaisin esille muistisairauksien hoidon, ensiapupoliklinikat ja ensihoidon sekä päihde- ja mielenterveystyön, Kammonen luettelee.

Terveydenhuolto ei kuitenkaan ole ainoa ala, jossa on ongelmia. Ongelmia on myös toisen ihmisen kotona tehtävässä työssä kuten kotisairaanhoidossa, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa. Tyypillisiä aloja, joilla väkivallan uhkaa on, ovat myös kaupan alan asiakaspalvelu, hotelli- ja ravintola-ala, turvallisuusalan ammatit sekä oppilaitosten opetus- ja muut työt.

– Lisäksi erilaisina juhlakausina, kuten vaikkapa pikkujoulujen aikaan, uhkailuja ja väkivallantekoja kohdistuu myös joukkoliikenteen ja taksien kuljettajiin, Kammonen lisää.

tietoisuus asiasta on kuitenkin parantunut, ja ongelmiin osataan varautua hieman entistä paremmin.

– Ongelma on se, että työväkivaltaa joudutaan kohtaamaan koko ajan hupenevin resurssein.

Kammosen mukaan yksi yleisimpiä ongelmia on, että ihmiset ovat liian pitkään niin sanotussa kieltämisen vaiheessa. Sama kieltäminen on valitettavan tuttu muissakin väkivaltaisissa tilanteissa, kuten lähisuhdeväkivallassa.

– Ei haluta nähdä vaaran merkkejä, vaan ajatellaan, että ”ei se nyt kuitenkaan”. Tämä estää käytännössä kaiken ennakoinnin ja luo tilanteesta vaarallisemman, hän painottaa.

Väkivallan estämisessä Kammonen korostaa työpaikan ilmapiirin merkitystä.

– Työpaikalle on luotava sellainen ilmapiiri ja luottamus, että vaikeita asioita voidaan ottaa esiin ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Voi kuulostaa erikoiselta, mutta käytännössä tähän tiivistyy se, tuleeko tapahtumista tietoa työnantajalle. Jos tietoa ei tule, on toimenpiteiden käynnistäminen mahdotonta ja ilmassa on vain veikkauksia siitä, missä ongelma on.

Kammosen mukaan melko yleinen ongelma työpaikoilla on, että työväkivalta ja väkivallan uhka käsitellään samana asiana ja ilmiönä, vaikka toimenpiteet niiden käsittelyyn eivät ole samat.

– Työväkivalta luetaan työtapaturmaksi, sen uhka taas on psykososiaalinen kuormitustekijä, hän tarkentaa.

Kammosen mukaan työväkivalta on näistä kahdesta usein helpommin käsiteltävissä.

– Tehokkaita keinoja esimerkiksi väkivaltaisesti käyttäytyvien potilaiden, asiakkaiden, opiskelijoitten kohtaamiseen on olemassa. Väkivallan uhka sen sijaan on huomattavasti vaikeampi käsiteltävä.

Ensimmäiset ongelmat ilmenevät yleensä jo siinä, että ihmiset eivät koe asioita samalla tavalla.

– Sama tilanne voi olla toiselle hyvin kuormittava ja toinen ei näe asiassa ongelmaa. Pienikokoinen nainen esimerkiksi voi kokea täysin eri tilanteet uhkaaviksi kuin iso mies.

Uhan kokemus voi Kammosen mukaan kuormittaa voimakkaasti, ja siten heikentää työtehoa merkittävästi ja laskea ihmisen elämänlaatua. Pelko kuormittaa ja häiritsee voimakkaasti.

– Ihminen, joka pelkää, ei pysty keskittymään työhönsä, vaan hän keskittyy joko uhan poistamiseen tai poistumiseen sen luota. Tähän on tärkeä puuttua.

Työpaikan ja työntekijän turvallisuuteen voidaan vaikuttaa oikeanlaisella koulutuksella.

– Painopiste tulee olla potentiaalisesti uhkaavan tilanteen tunnistamisessa ja hyväksymisessä sekä viestinnässä ja yhteisten toimintamallien sopimisessa. Lisäksi yksintyöskentelevillä on oltava selvät, yhteisesti sovitut rajat, milloin työstä voidaan joko luopua kokonaan tai jatkaa vasta, kun on saatu apua paikalle.

Mitä työpaikkaväkivalta on?

  • Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä.
  • Työpaikkaväkivalta voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna ja pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana, kuten tönimisenä, kiinnipitämisenä, lyömisenä, potkimisena tai ääritapauksessa aseen käyttönä.
  • Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta.
  • Työpaikkaväkivaltaa ja sen uhkaa lisäävät yksintyöskentely varsinkin ilta- ja yöaikaan, päihtyneiden asiakkaidenkohtaaminen, lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely, asiakkaan etuuksien tai oikeuksien käsittely ja päätöksenteko sekä työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa.

Lähde: työsuojelu.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

SAK: Naiset kohtaavat väkivaltaa työssään kaksi kertaa miehiä useammin – "Nyt olisi viimein aika saada konkreettista edistystä"25.11.2018 09.20
43 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä kohtaa useita kertoja vuodessa väkivaltaa – "Jopa enemmän kuin poliisitoimessa tai vankeinhoidossa työskentelevät", sanoo työnantajilta toimia vaativa JHL14.12.2018 11.14
Tasa-arvovaltuutettu: Ongelmina 16 prosentin palkkaero ja naisiin kohdistuva väkivalta20.12.2018 14.54
Työtön voi jatkossa kerryttää aktiivisuutta yhdistys- tai ammattiyhdistystoiminnalla – aktiivimallin muutokset voimaan ensi keväänä29.12.2018 13.04
Turvakodin työntekijät: Moni väkivallan uhri ymmärtää tilanteensa vasta täällä – "Ajan myötä uhri sokeutuu"24.12.2018 11.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu