Anarkistimartat kutovat villasukkia sivareille

Ei mitään perusmarttoja! Anarkistimarttoihin kuuluvat Maarit Saarilaakso ja Sinikka Ilmaranta ottavat tänä syksynä osaa Sivarisukka-kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on kutoa villasukat mahdollisimman monelle siviilipalvelusmiehelle ja totaalikieltäytyjälle.

Jari Pietiläinen

Sivari ei pukeudu maastokuvioituun sukkaan. Jalkaan voi vetää vaikka näin riemunkirjavaa neuletta.

Jari Pietiläinen

Perinteinen suomalainen villasukka sopii varusmiehen jalkaan kuin kypärä päähän. Mutta mikä eteen, kun siviilipalvelusmies joutuu syksyn räntäsateeseen märin jaloin?

Ei hätää: apuun rientää joukko vapaaehtoisia, jotka kutovat puikot helisten villasukkia sivareiden iloksi.

 

Sukka-piiriläiset ovat koolla joka kerta eri paikassa.”

Viime syksynä käynnistynyt Sivarisukka-kampanja on lähtenyt jo toiselle kierrokselleen.

 

Hanke sai alkunsa, kun Sotilaskotiliiton väki kutoi liittonsa 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tuhansittain lämpimiä sukkia varusmiehille. Joukko naisia päätti, että myös sivarit tarvitsevat samalla tavoin lämmintä ylle.

Anarkistimartat ry. on yksi sukkahaasteeseen arkailematta tarttuneista – tänä syksynä valmista pitäisi olla marraskuun loppuun mennessä.

– Meillä ei ole mitään tarkkaan sovittua kiintiötä, vaan sukkia kudotaan sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Toki kaikki muutkin neuleet ovat tervetulleita, kertoo Anarkistimarttojen sihteeri Seija Rintanen.

Monen anarkistimartan läheiset ovat siviilipalvelusmiehiä.

– Minun mieheni ja poikani ovat käyneet siviilipalveluksen, joten sivareiden ongelmat ovat kyllä tuttuja, muistuttaa Sivarisukka-kampanjaan osallistuva Maarit Saarilaakso–Christiansson.

– Moni sivari jää vieläkin ilman kunnollista palveluspaikkaa tai joutuvat hankkimaan sen itse, hän sanoo.

Sari Varilo ja Tuula Koskenvaara ovat tyytyväisiä Anarkistimarttojen toimintaan.

– Sukkaprojekti on hyvä syy kokoontua yhteen vaihtamaan mielipiteitä maailman asioista. On mukavaa, että martat jakavat keskenään paljon käsityöohjeita, kertoo Varilo.

Koskenvaara puolestaan on ihastunut kokovillaisten sukkien tekoon, joskaan pehmeät, täysvillaiset sukat eivät välttämättä kestä ronskia kulutusta.

Vajaat viisi vuotta sitten perustettu Anarkistimartat ry. on Marttaliiton jäsenyhdistys, mutta katsoo maailmanmenoa vähemmän perinteisestä näkövinkkelistä.

Yhdistys katsoo olevansa kuin kylän kaivo, jonka ympärille naiset kokoontuvat, ikään ja ulkonäköön katsomatta.

Jäsenistön ikähaitari ulottuu kaksikymppisestä 70-vuotiaisiin.

– On aika mukavaa, että meitä on näin kaiken ikäisiä. Minä en ainakaan osaisi olla pelkästään oman ikäisteni seurassa. Nuorempien marttojen seura on virkistävää, kertoo Sinikka Ilmaranta.

Anarkistimartat eivät ole paikoilleen luutuneita myöskään kokoontumispaikkojensa suhteen: sukkapiiriläiset ovat koolla joka kerta eri paikassa.

– Se virkistää. Olemme kokoontuneet kahviloissa ja kesäisin hyvällä ilmalla vaikka puistossa. Paikka ei ole tärkeä, vaan mukava, samanhenkinen seura, muistuttaa Seija Rintanen.

Sivarisukka-kampanja

Sivarisukka-kampanja käynnistyi vuosi sitten Saana Sandholmin aloitteesta.

Tavoitteena on kutoa omat sukat siviilipalveluksen suorittaville ja totaalikieltäytyjille sekä herättää keskustelua tasa-arvosta ja positiivisesta rauhantyöstä.

Viime vuonna sivarisukkia kerääntyi kolmisensataa paria ja niiden lisäksi pipoja, kaulahuiveja ja lapasia.

Osa kudotuista asusteista oli myös vegaaneille sopivia, sillä niitä valmistettiin muun muassa akryylilangasta.

Sivarisukka-kampanjaan voivat ottaa osaa myös muut kuin Anarkistimartat ry:n jäsenet.