Puheenaihe

Karhusaaren puolesta viritellään kansalaisliikettä Espoossa – "Eikö tätä voisi säästää täydennysrakentamiselta?"

KARHUSAARI Ulkoilureitillä kulkee niin reippailijoita kuin lintubongareitakin. Lastenmaailma-hanke huolestuttaa monia.

Päivi Tuovinen

Karhusaaren rakentamista vastaan nousee yhä enemmän ääniä. Viime viikolla Facebookiin perustettiin jo Pro Karhusaari -sivustokin.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi Karhusaaresta alueen Lastenmaailma -hankkeelle. Se olisi pohjoismaiseen lastenkulttuuriin perustuva matkailukohde.

Hanke edellyttää asemakaavan muuttamista ja jaosto asettikin toteutukselle tukun ehtoja. Esimerkiksi kulkemisen alueelle pitää perustua joukkoliikenteeseen.

Luontoarvoltaan Karhusaari on korvaamaton, painottaa Pro Karhusaari -sivuston avannut espoolainen varavaltuutettu Mika-Erik Walls (vas.).

– Lastenmaailman tapaista suurhanketta ei pitäisi tällaiselle alueelle sijoittaa, vaan etsiä sopivampi paikka.

Walls katsoo, että saareen suunnitellut rakennusmassat ovat hyvin suuria. Lisäksi kohteen puuhaajat arvioivat, että kävijöitä olisi vuosittain jopa 600 000.

– Tuollaiset volyymit uhkaavat ainutkertaista miljöötä, Walls tokaisee.

Hän jättäisi Karhusaaren lähivirkistysalueeksi ja kehittäisi sitä ilman uudisrakennuksia.

– Eikö tällaista pientä aluetta voi säästää täydennysrakentamiselta?

Pro Karhusaari -sivustolla on paljon Wallsin näkemystä tukevia kannanottoja. Hän sanookin sitä puolueista riippumattomaksi avoimeksi kansalaisliikkeeksi.

Hankkeen eteneminen Espoon kaupungin käsittelyssä puolestaan näyttää hänestä etukäteen valmiiksi leivotulta.

Karhusaarella on Wallsille myös tunnearvoa, sillä hän on viettänyt siellä aikaa jo pikkupoikana 60-luvun lopulla.

Keskellä arkipäivääkin Karhusaarta kiertävällä Rantaraitilla liikkuu jonkin verran väkeä.

Vilkkaat Lotta ja Viiru tempovat hihnoissaan, joita pitelee Ulla Talvitie.

– Teen joka päivä koirien kanssa kävelylenkin. Viiden kilometrin vakioreitti Otsolahden ympäri, Talvitie kertoo.

Reitti on tullut tutuksi siitä lähtien kun perhe muutti Tapiolan Itärantaan seitsemäntoista vuotta sitten. Onpa hän toisinaan uinut märkäpuvussa Otsolahdesta Karhusaaren uimarannallekin.

– Karhusaari on uskomattoman hieno paikka ja näin lähellä Länsiväylää. Olemme myös käyneet täällä lasten kanssa uimassa.

Saaren keskellä oleville kallioille hän ei mene, sillä koirat voisivat innostua liikaa siellä vilahtelevista peuroista ja jäniksistä.

Raitilla tulee vastaan niin muita koiranulkoiluttajia kuin pyöräilijöitäkin. Avantouimareitakin on näkynyt.

– Ja kun meri on auki, rannalla on kalastajia. Heitä näkee varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Lastenmaailma -hankkeeseen Talvitie ei ota kantaa.

Aina täällä joku liikkuu, huikkaa kiireinen ulkoilijanainen, joka ei halua kertoa nimeään.

– Kävelijöitä, pyöräilijöitä ja onkijoita rannalla. Itsekin käyn täällä jatkuvasti. Kesällä uimarannalla on paljon väkeä.

Lastenmaailman suunnitelmia ulkoilijanainen pitää liian massiivisina, mutta Sinebrychoffin huvila saisi hänestä olla paremmassa kunnossa.

Seuraavaksi vastaan astelee kiikari kaulassa Eetu Paljakka.

– Tulin hyppytunnilla lintuja katselemaan, Pohjois-Tapiolan lukiota Otaniemessä käyvä Paljakka kertoo.

Hän on ensimmäistä kertaa Karhusaaren raitilla. Saari vaikuttaa hänestä mukavalta. Eikä lukiolainen heti tyrmää Lastenmaailma -hankettakaan.

– Suomessa ei taida sellaisia kovin paljoa olla. Hyvä kun lapsille järjestetään aktiviteetteja jos se vielä toteutetaankin hyvin.

Tosin kirkkonummelainen Paljakka myöntää, että voisi ajatella toisin, jos hänellä olisi kiinteä side saareen.

– En asu täällä päin enkä tunne tätä saarta.

Karhusaaressa työskentelee noin kymmenen taiteilijaa vuokratiloissa.

Elokuvaohjaaja Hanna Maylettin ja valokuvataiteilija Julia Weckmanin työhuoneet ovat Sinebrychoffin huvilassa.

Lastenmaailmaa he pitävät sinänsä kiinnostavana, mutta huolta nostattaa hankkeen koko ja arvioitu kävijämäärä.

– Tämä on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti tärkeä maatilakokonaisuus ja ainoa laatuaan Espoossa, Maylett sanoo.

Maylett ja Weckman arvelevat, että Lastenmaailma nähdään ilmeisesti keinona saada Karhusaaren rapistuvat rakennukset saneerattaviksi.

– Se ei meidän mielestämme ole kestävä lähtökohta, koska samalla menetetään suojeluarvot.

Kallis hanke

Lastenkulttuurin keskuksen rakentaminen Karhusaareen maksaa arvion mukaan 50–70 miljoonaa euroa.

Valmistumisvuodeksi on esitetty 2025.

Kävijöitä odotetaan vuosittain jopa 600 000.

Keskuksen on ideoinut espoolainen Taneli Heikka.

Hanketta vastustavat säilyttäisivät Karhusaaren luonto- ja kulttuurihistoriallisena arvokohteena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Jättimäistä lastenmaailmaa päästään suunnittelemaan − Espoo varasi Karhusaaren hanketta varten7.1.2019 12.05
Karhusaaren suurhankkeen idea Junibackenista – Espoo ei vielä näyttänyt vihreää valoa18.12.2018 19.35
Karhusaareen aiotaan rakentaa mittava lastenmaailma13.12.2018 16.28
Karhusaaren taiteilijat avaavat yhteisönsä ovet päiväksi vieraille14.4.2017 07.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu