Puheenaihe

Moni somali jää avun ulkopuolelle

VÄESTÖ Tutkimus paljasti huolestuttavan seikan avun hakemisesta.

Somaliyhteisö ei ole ainoa ryhmä, jossa mielen oireilu koetaan hävettäväksi tai ainakin sellaiseksi, josta ei mielellään kerrota. Idil Hussein pyrkii omalla työllään tuomaan vaiettuja asioita esiin ja käsiteltäviksi.

Tiina Örn

Mielenterveysongelmat ovat Suomen somaliyhteisössä tabu. Niin toteaa suunnittelija Idil Hussein Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Nuoret tietävät todennäköisemmin, mistä apua saa.”

Hussein kertoo tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin psyykkisten oireiden esiintyvyyttä eri väestöryhmissä Suomessa. Somalitaustaisilla esiintyy psyykkisiä oireita yhtä paljon kuin muulla väestöllä, mutta he käyttävät mielenterveyspalveluja huomattavasti muuta väestöä vähemmän.

Hussein pohtii tutkimuksen tulosta. Aloitetaan kielestä.

– Somalin kielessä ei ole sanoja kaikille mielenterveyden häiriöille. Esimerkiksi masennus-sanan lähimmät vastineet tarkoittavat lähinnä lyhytaikaista surua ja alakuloa. Skitsofrenialle ei ole lainkaan somalin kielistä sanaa, kertoo Hussein ja kysyy:

– Jos ongelmia ei voi sanallistaa, miten se vaikuttaa niistä puhumiseen ja avun hakemiseen?

Terveystieteiden maisteriksi valmistunut 27-vuotias Hussein järjesti viime vuonna somaliväestölle sarjan terveydenedistämisseminaareja Pasilan moskeijassa. Yksi seminaareista käsitteli mielenterveysongelmia, ja enemmistö osallistujista oli naisia.

Mielenterveydestä puhuttaessa Hussein ei kuitenkaan haluaisi tarkastella somaliyhteisöä jakamalla sitä sukupuolen mukaan. Hän jakaisi väestön Suomessa syntyneeseen tai pienenä Suomeen saapuneisiin ja vanhempiin Somaliassa syntyneisiin, jotka ovat luultavasti paenneet sotaa.

– Viimeksi mainitulla ryhmällä on traumaperäisiä oireita. Nuorilla mielenterveysongelmat ovat samankaltaisia kuin kantasuomalaisilla nuorilla. Nuoret tietävät todennäköisemmin, mistä apua saa, mutta moni vanhempi jää avun ulkopuolelle.

Itsekin somalitaustainen Hussein on huolestunut erityisesti kahdesta ryhmästä. Ensinnäkin mielenterveydellisistä ongelmista kärsivistä vanhemmista Somaliasta tulleista henkilöistä, jotka eivät löydä avun luo.

– Jos ei ole tullut osaksi yhteiskuntaa, ei tiedä, mistä hakea apua. Silloin ei ole esimerkiksi työterveyshuollon piirissä ja on suuri merkitys, jos joku omassa yhteisössä toteaa, ettei näistä asioista kannata puhua.

Toinen Husseinia huolestuttava ryhmä ovat lapset. Jos jatkuvasti kuulee olevansa erilainen kuin muut, alkaa uskoa siihen itsekin. Erilaisuudesta tulee minuuden oleellinen osa.

Hussein uskoo terveydenhuollon henkilökunnan osaamiseen, mutta toivoo, että somalitaustaistenkin kohdalla huomattaisiin kysyä myös mielen voinnista. Hän muistuttaa, että mielenterveysongelmat voivat näkyä fyysisinä vaivoina.

– Psyykkisestä ongelmasta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos henkilö jatkuvasti valittaa kivuista, joille ei löydy fyysistä syytä. Ihan aluksi voi kysyä, onko sinulla joitain asioita, jotka huolestuttavat.

Yksi tapa reagoida henkisesti huonoon oloon on päihteiden käyttö. Somalitaustainen väestö on enimmäkseen muslimeja, he eivät korkkaa pulloa voidessaan huonosti?

– Joissakin tapauksissa myös somalitaustaiset voivat turvautua oman kultuurin ja uskonnon pois rajaamaan keinoon. En voi kieltää, etteivätkö jotkut turvautuisi myös alkoholiin, vastaa Hussein.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu