Puheenaihe

Ulla Kärkkäinen sai ensin adhd-diagnoosin ja sitten hän väitteli tohtoriksi – "Ala-asteella tunsin, että olen tyhmä ja keskiarvo oli 6"

Mielikuvamme adhd:sta ovat usein stereotyyppisiä. Ulla Kärkkäinen sanoo, että hänelle kyseessä ei ole sairaus vaan ihmisen ominaisuus.

Ulla Kärkkäisen väitös käsitteli painonhallintaa. Väitöstutkimuksessa selvisi, että laihduttaminen on huono keino painonhallinnassa.

Mauri Ratilainen

Uniongelmia. Tavarat hukassa. Aikataulut pielessä. Mitä olinkaan tekemässä?

Ulla Kärkkäinen puursi väitöskirjaansa. Miksi tämä on minulle näin vaikeaa, hän kysyi itseltään, kun pikkutarkkojen viitemerkintöjen tekeminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta.

Pitkän selvittelyn jälkeen se selvisi. Kärkkäisellä on adhd.

Kun tilanne hoidon ansiosta tasapainottui, eivät tylsät viitemerkinnätkään tuntuneet enää ylittämättömiltä.

– Tajusin, että niiden tekeminen on vähän kuin tiskaaminen. Sen vain tekee.

Viime syksynä Kärkkäinen väitteli tohtoriksi.

Kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa. Näin adhd-oireilua usein kuvaillaan, ja tämän Ulla Kärkkäinenkin tunnistaa.

– Kaikki ärsykkeet tulevat läpi, eikä niitä pysty sulkemaan pois samalla tavalla kuin "normaalit" ihmiset. Ilman lääkettä pienikin ääni saattaa keskeyttää ajatuksen. Muistan, että esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa oli ihan tuskaa, kun jollakulla oli nuha.

Tamperelainen Kärkkäinen, 31, sai adhd-diagnoosin runsas vuosi sitten. Oireita hänellä oli jo lapsena, mutta niitä ei tunnistettu.

– Olen aina ollut vilkas. Koulussa minun oli vaikea istua paikallaan ja kuunnella. Ajatus karkasi, ja yhtäkkiä havahduin siihen, että muut tekevät jotakin tehtävää. Sitten kuiskuttelin, että mitä meidän piti tehdä, Kärkkäinen muistelee.

– Se oli sellaista suhaamista. Putoilin ruokapöydässä penkiltä. Sille naureskeltiin, että tuollainen se Ulla on.

– Ala-asteella tunsin, että olen tyhmä, kun asiat eivät vain jääneet päähän. Keskiarvoni oli noin kutonen.

Yläasteella hän tajusi, että ei olekaan tyhmä vaan oppii ja pärjää, kun ponnistelee. Niin hän tottui ponnistelemaan.

Lääkkeet auttavat siihen, että saan pidettyä takapuolen penkissä ja tehtyä ne tylsätkin tehtävät, mutta ei lääkitys yksin autuaaksi tee. Tarvitaan myös toiminnallisia harjoituksia.

Vasta yliopistossa Kärkkäinen alkoi ajatella, voisiko hänellä olla adhd. Koska hän innostui monista asioista ja toisaalta ponnisteli, hän uupui. Oli myös uniongelmia. Adhd:n mahdollisuus jäi tuolloin uni- ja uupumisoireiden varjoon ja tutkimatta.

Vasta väitöstutkimusta tehdessään hän palasi asiaan ja hakeutui työterveyslääkärille. Diagnoosin saaminen kesti yli kaksi vuotta ja vaati paljon selvittelyä. Kärkkäinen etsi vanhoja koulutodistuksiaan, ja hänen äitinsä kuvaili tytärtään.

Nykyään Kärkkäisellä on adhd-lääkitys ja hän käy terapiassa.

– Lääkkeet auttavat siihen, että saan pidettyä takapuolen penkissä ja tehtyä ne tylsätkin tehtävät, mutta ei lääkitys yksin autuaaksi tee. Tarvitaan myös toiminnallisia harjoituksia.

Kärkkäinen muistaa elävästi, miltä tuntui, kun hän aloitti lääkityksen.

– Kun otin lääkkeen, tuli tosi hiljaista. En ollut aiemmin tajunnut, että päässäni oli koko ajan ollut suhiseva ääni. Aloin kokeeksi lukea yhtä artikkelia ja muistan ajatelleeni, että ei hitto, onko tämä muille näin helppoa. Että vaikka teksti on tylsä, pystyn lukemaan sen ilman että ajatus hyppii koko ajan muualle, eikä tekstissä tarvinnut palata koko ajan taaksepäin.

– Siinä tuli ihan itku.

Itsetuntoon adhd:lla on ollut iso vaikutus, Kärkkäinen kokee. Mielikuvat adhd:sta ovat usein stereotyyppisiä.

– Olen saanut kuulla, että eihän sinulla voi olla adhd, kun olet käynyt yliopiston ja väittelet tohtoriksi.

Usein kuvitellaan, että adhd-ihminen on aina hyperaktiivinen, mutta oireyhtymään kuuluu myös "jumittamista" sekä toisaalta ylikeskittymisen hetkiä, jolloin kiinnostavasta asiasta on vaikea irrottautua.

– Se on flow'n kaltainen kupla. Kivaa mutta kuormittavaa, Kärkkäinen kuvailee ylikeskittymistä.

Adhd vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Kärkkäinen uskoo, että hänellä nuorena ollut syömishäiriö oli ainakin jossakin määrin seurausta adhd-oireilun mukanaan tuomasta heikosta itsetunnosta. Myös uniongelmat, joihin mikään ei tuntunut auttavan, olivat todennäköisesti sidoksissa adhd:hen.

– Adhd-aivot ovat adhd-aivot yölläkin. Tuntui, että ihan sama mitä tein, se ei ollut minun käsissäni.

Kärkkäinen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Tuntuiko väitöspäivä kaiken tämän jälkeen tavallistakin suuremmalta juhlalta? Kärkkäinen on hetken hiljaa.

– Vaikea sanoa, kun ei ole ikinä ollut kukaan muu.

Adhd on aivokemiaa. Se ei tarkoita, että olisit huono tai että sinussa on vikaa. Itse ajattelen, että se ei ole sairaus vaan ominaisuus. Älä anna sen estää tekemästä sitä, mitä haluat.

Vahvuuksiakin adhd-piirteet tuovat mukanaan, kun vain oppii ymmärtämään itseään, Kärkkäinen kokee. Hän mainitsee esimerkkeinä luovan tavan hahmottaa kokonaisuuksia ja keksiä uusia yhteyksiä.

– Adhd-aivot ovat myös aika supermageat aivot. Tykkään itsestäni ehkä enemmän silloin, kun minulla ei ole lääkitystä, koska silloin innostun kaikesta ja kaikki on tosi jee.

Kärkkäinen kuitenkin kannustaa kaikkia hakeutumaan terveydenhuoltoon, jos oma oireilu mietityttää.

– Adhd on aivokemiaa. Se ei tarkoita, että olisit huono tai että sinussa on vikaa. Itse ajattelen, että se ei ole sairaus vaan ominaisuus. Älä anna sen estää tekemästä sitä, mitä haluat.

Kärkkäinen toivoo, että erilaiset oppijat otettaisiin kouluissa paremmin huomioon.

– Muistelen lukeneeni, että erityisesti tytöillä on yleistä pelkän tarkkaavuuden häiriö. He eivät häiritse, he ovat omissa maailmoissaan.

Kärkkäisellä on oma yritys, jonka kautta hän auttaa asiakkaita syömisen, painonhallinnan ja kehonkuvan ongelmissa. Myös hänen väitöstyönsä liittyy näihin teemoihin. Hän on paitsi tutkija myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja pian kognitiivinen lyhytterapeutti.

Toivooko hän, että olisi tiennyt adhd:staan aiemmin? Tavallaan, tavallaan ei.

– Olisin voinut päästä helpommalla. Toisaalta polkuni olisi silloin saattanut mennä toisin. Olisinko koskaan mennyt yliopistoon ja alkanut tehdä väitöskirjaa? Nyt olen vain puskenut innostuksen voimalla ja apinanraivolla sitä kohti, mikä on kiinnostanut.

– Jos en olisi käynyt tätä polkua, en ehkä ymmärtäisi asiakastyössäni samalla tavalla, miltä tuntuu, kun omaa elämää on vaikea hallita.

Teksti: Heli Pottonen

Adhd

Adhd:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Neurologinen poikkeavuus, usein perinnöllinen.

Usein adhd-oireet vähenevät tai väistyvät iän karttuessa. Varsinkin ylivilkkaus usein vähenee, mutta tarkkaavaisuuden häiriöt pysyvät tiukemmin.

30-60 prosentilla adhd-lapsista oireet jatkuvat aikuiseksi asti.

On esitetty, että adhd voisi alkaa vasta aikuisiällä, mutta toistaiseksi diagnoosin edellytyksenä on, että oireita on ollut jo lapsena.

Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että adhd heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysisissä kroonisissa sairauksissakin mutta lähinnä psykososiaalisella osa-alueella.

Diagnoosien määrä on kasvanut, minkä arvellaan liittyvän adhd:n aiempaa parempaan tunnistamiseen.

Lähteet: Adhd:n Käypä hoito -suositus ja ADHD-liitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Syöpädiagnoosi mursi ampumisesta selvinneen naispoliisin – "Aivan kaikki on mennyt pieleen"13.9.2016 19.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu