Puheenaihe

Ilmiö: Katoavatko seuraavaksi Suomen linja-autoasemat? – katso historialliset kuvat

MATKAILU Lipunmyynnin siirtyminen verkkoon ja matkakeskusten rakentaminen ovat vähentäneet linja-autoasemia.

Kuopion linja-autoasema valmistui vuonna 1959. Sen on suunnitellut arkkitehti Seppo Ruotsalainen.

Albin Aaltonen / Museovirasto / Hist

Suomen linja-autoasemien verkosto on harventunut. Monessa kaupungissa juna- ja bussiliikenteen yhdistävä matkakeskus on tehnyt linja-autoasemasta tarpeettoman.

– Kattavaa listausta Suomessa toimivista linja-autoasemista ei ole, mutta alan muutoksen takia asemia on lakkautettu, kertoo joukkoliikenteen asiantuntija Laura Langer Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Linja-autoasemia on lopetettu etenkin pientaajamissa. Niden tilalle on tullut pysäkkejä. Laura Langer arvelee, että syinä ovat lipunmyynnin keskittyminen verkkoon ja Matkahuollon rahdin vähentyminen.

– Matkahuolto ei ole enää ainoa rahdin tarjoaja, vaan niitä on useita.

Kun lipunmyynti on siirtynyt verkkoon, ei muillekaan linja-autoasemien palveluille ole samanlaista kysyntää kuin ennen.

ProjektipäällikköAtte Mannila selvitti kuusi vuotta sitten linja-autopysäkkien luokittelua Väylävirastolle. Hänen mukaansa Suomessa on vielä paljon linja-autoasemia. Yksi vilkkaimmista sijaitsee Porvoossa. Linja-autoasema on myös esimerkiksi Forssassa, Siilijärvellä ja Kokkolassa.

– Uskon, että linja-autoasemat menestyvät parhaiten siellä, missä on paljon markkinaehtoista liikennettä.

Markkinaehtoisella liikenteellä tarkoitetaan linja-autoyrityksiä, jotka saavat itse päättää reittinsä, joita ajavat. Sellainen on esimerkiksi Onnibus. Ne eivät saa toimintaansa valtion tukea.

Atte Mannilan mukaan markkinaehtoinen linja-autoliikenne kilpailee isojen kaupunkien välillä matka-ajalla junien kanssa. Koukkaukset pääteiltä linja-autoasemille pienempien kuntien keskustoihin hidastavat matka-aikaa eivätkä välttämättä tuo merkittävästi lisää matkustajia kyytiin.

Aiemmin Matkahuolto omisti osuuksia linja-autoasemista. Esimerkiksi Kotkassa purkua odottavan Karhulan linja-autoaseman kiinteistön omistavat Matkahuolto, Pohjolan Liikenne ja Kotkan kaupunki. Kaupunki päättää aikanaan, mitä rakennuksen tilalle tulee, sillä tontti on sen hallussa.

Atte Mannilan mielestä olisi tärkeää, että kunnissa ymmärrettäisiin hyvien joukkoliikennepalvelujen vaikutus kunnan vetovoimaan ja houkuttelevuuteen.

– Jos matkustajia olisi paljon, voisivat paikalliset yritykset mielellään tarjota palvelujaan heille bussien odotusajaksi.

Mannilan mukaan joukkoliikenteen järjestäjien kannattaa panostaa pysäkkeihin, jos ne aikovat kilpailla henkilöautoliikenteen kanssa.

– Pysäkillä pitää olla vähintään katos, jossa voi olla suojassa tuulelta ja sateelta.

uosikymmeninä moniin kaupunkeihin on rakennettu matkakeskuksia.

Matkakeskus on terminaali, joka yhdistää eri joukkoliikennepalveluita, kuten linja-autojen kauko- ja paikallisliikenteen sekä rautatieliikenteen. Matkakeskuksissa on usein myös kioskeja, ravintoloita ja muita palveluja matkustajille.

Matkakeskusten rakentamista vauhditti vuonna 1990 alkanut liikenne- ja viestintäministeriön hanke. Sillä haluttiin parantaa julkisen liikenteen asemapalveluja, kuten vaihtamista kulkumuodosta toiseen.

Tavoitteena oli toteuttaa Suomeen 23 matkakeskuksen verkko vuoteen 2005 mennessä. Hankkeen aikana valmistui 15 matkakeskusta. Ensimmäinen avattiin vuonna 2000 Seinäjoelle, ja se on toiminut mallina muille.

Toinen matkakeskus nousi saman vuoden lopulla Lappeenrantaan, ja seuraavat valmistuivat syksyllä 2002 Kouvolaan ja Jyväskylään.

– Nykyään matkakeskuksia suunnitellaan kaupunkivetoisesti mutta toki laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Laura Langer sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Linja-autoa 39 vuotta ajanut Veikko näki muutoksen Suomessa – "Pikkupaikkakunnilla on enää katoksellinen pysäkki"17.4.2019 06.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu