Kulttuuri

Tarvaspäässä katsotaan taidetta uusin silmin – henkisyys kiinnosti kulta-ajan taiteilijoita

Hugo Simbergin maalaus Unikoita näyttäytyy Gallen-Kallelan museossa uudessa valossa.

Gallen-Kallela museo

Suomen kultakauden taidetta voi nyt katsoa uusin silmin Gallen-Kallela museossa Tarvaspäässä.

Sielun silmä -näyttely kannustaa katsomaan tuttujakin maalauksia tarkasti ja tarkentamaan yksityiskohtiin. Ne avaavat teokseen mielenkiintoisia tulkintoja ja johdattavat ajatukset siihen, mitä silmä ei näe.

Sielun silmä -näyttely perustuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Se pohjautuu uskonnontutkija Nina Kokkisen väitöstutkimukseen, jonka pohjalta hän on tehnyt myös tietokirjan Totuudenetsijät - Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa (Vastapaino 2019). Kokkinen on toiminut näyttelyn kuraattorina.

– Sata vuotta sitten elettiin alettiin elää kaupungistumisen, tieteellistymisen ja uuden maailmankuvan luomisen aikaa ja aivan samat asiat ovat nytkin ajankohtaisia ja ihmisiä puhuttavia asioita, museonjohtaja Tuija Wahlroos muistuttaa.

Selvänäköisyys ja toisin havaitseminen ovat näyttelyn kantavia teemoja. Okkultismi ja esoteeriset liikkeet nousivat suureen suosioon 1800-luvun lopulla. Monet taiteilijat innostuivat spiritualismista, teosofiasta ja psyykkisten ilmiöiden tutkimuksesta, jota myöhemmin alettiin kutsua parapsykologiaksi.

Nina Kokkinen on tutkinut ja tulkinnut vuosisadan vaihteen visuaalisen kulttuurin kuvastoa. Näyttelyyn on valittu teoksia taiteilijoilta, jotka halusivat kurkotella kohti jotain näkymätöntä. Useat taiteilijat alkoivat kuvata itseään ja ystäviään näkijöinä.

Kokkisen tutkimus osoittaa suomalaistaiteilijoiden ammentaneen ideoita taiteeseensa, työskentelyynsä ja taidekäsitykseensä muun muassa teosofiasta, spiritualismista, psyykkisestä tutkimuksesta, swedenborgilaisuudesta ja vapaamuurariudesta.

Tiede tunnisti jo röntgensäteet, radioaallot ja sähkömagneettisen säteet, joten taiteilijat hakivat kiihkeästi todisteita muunkinlaisen silmälle näkymättömän maailman olemassaolosta.

– Taitelijat yrittivät myös todistaa, että on kuoleman jälkeistä elämää. Teoksiin ilmestyi hahtuvaisia kuvia, Nina Kokkinen sanoo.

Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi ajan kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja.

Näyttelyssä onkin vanhoja valokuvia, joilla on pyritty tavoittamaan näkymätöntä maailmaa.

Kalevalaisuus nähtiin esi-isien luontaisena uskona ja heillä uskottiin olleen selvänäköisyyden kykyjä. Väinämöinen oli suuri tietäjä, joka pystyi käymään Tuonelassa.

Akseli Gallen-Kallelan Suur-Kalevalassa on runsaasti esoteerista symboliikkaa ja virtauskuvastoa. Myös Gallen-Kallelan Juseliuksen mausoleumiin tekemät maalaukset sisältävät runsaasti kiinnostavaa kuvastoa.

Gallen-Kallelan museon puistossa on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jenni Tieahon näyttely Musta joutsen, joka on Tieahon 20-taiteilijajuhlavuoden näyttely. Teosten materiaaleina ovat muun muassa puu, tervattu paju ja luonnonkasvien osat.

Tieahon taiteen lähtökohta on suomalaisessa mytologiassa ja metsätarustossa.

Gallen Kallelan Museo

Sielun silmä

Näyttely jatkuu Gallen-Kallela Museossa (Gallen-Kallelan tie 27, Espoo) 8. syyskuuta asti.

Akseli Gallen-Kallelan lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Pekka Halonen, Hugo Simberg, Beda Stjernschantz, Ellen Thesleff, Sigrid af Forselles ja Sigurd Wettenhovi-Aspa. Mukana on 1900-luvulla tehtyjä teoksia mm. Ester Heleniukselta ja Eemu Myntiltä.

Sunnuntaina 25. toukokuuta kello 13 Nina Kokkinen puhuu Tarvaspäässä aiheesta Meedioita ja magnetisteja – suomalaistaiteilijat selvänäköisinä mestareina.

9. kesäkuuta kello 13 FT Marjo Kaartinen kertoo Spiritualismista 1890-luvun Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu