Kulttuuri

Hvitträsk on kappale mennyttä maailmaa

Hvitträskissä on upeaa arkkitehtuuria ja näyttävää luontoa.

Anneli Tuominen-Halomo

Tuntuu siltä, että aika pysähtyy. Kun päivän ensimmäiset turistit eivät ole vielä saapuneet, ympärillä kuuluu vain peipposten laulu ja järveltä kantautuu joutsenten ääniä.

Kirkkonummella Luoman kylässä sijaitseva Hvitträsk on upea paikka niin arkkitehtuurinsa kuin ympäröivän luonnonkin osalta.

Arkkitehdit Eliel Saarinen (1873–1950), Armas Lindgren (1874–1929) ja Herman Gesellius (1874–1916) suunnittelivat ja rakennuttivat Hvitträskin kodikseen ja työtiloikseen. Talot rakennettiin vuosina 1901–1903 hirsistä ja graniitista kansallisromanttiseen tyyliin. Saaristen koti on nykyään museo ja pieni huvila, Geselliuksen koti, toimii kahvilana ja tilausravintolana.

– Hvitträsk on aina minun sydämeni talo, sanoo Kansallismuseon palvelukoordinaattori Pepita Ehrnrooth-Jokinen.

4832999-n.jpg

Hvitträskissä on upeaa arkkitehtuuria ja näyttävää luontoa. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

Hän hallitsee Hvitträskin rakennuttaneiden arkkitehtien perheiden tarinan ja hän tuntee talon jokaisen yksityiskohdan. Hän pitää edelleen yhteyttä Saarisen perheen jäseniin Amerikassa ja Suomessa.

Pepita Ehrnrooth-Jokinen on asunut lapsuutensa Hvitträskin lähettyvillä. Hän rakastui paikkaan heti ensi vierailulla ja kiinnostus syveni, kun hän 15-vuotiaana koulutyttönä pääsi kesätyöntekijäksi Hvitträskiin ja sai haravan käteen. Siitä hän eteni ensin oppaaksi ja myöhemmin museonhoitajaksi, mutta muutama vuosi sitten toimenkuva laajentui palvelukoordinaattoriksi ja työpiste on Helsingissä.

4833008-n.jpg

Jokainen yksityiskohta Hvitträskissä on tarkoin suunniteltu ja harkittu. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

– Hvitträsk on kokonaisvaltainen taideteos, kansallisromantiikan helmi.

– Kaikki huonekalut ovat Eliel Saarisen suunnittelemia ja ne on suunniteltu juuri siihen paikkaan, jossa ne ovat. Myös kaikki tekstiilit on suunniteltu Hvitträskiä varten, Pepita Ehrnrooth-Jokinen kertoo.

Ensin valmistui Geselliuksen talo. Sen alakerrassa olivat talli ja vaunuvaja, yläkerrassa olivat asuintilat.

Eliel Saarisen perheen koti oli suuren talon eteläpäädyssä. Armas Lindgrenin koti päärakennuksen pohjoispäässä tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Paikalla on nyt Eliel Saarisen pojan Eero Saarisen suunnittelema pienempi talo vuodelta 1936.

4833013-n.jpg

Pepita Ehrnrooth-Jokinen rakastui Hvitträskiin heti ensi silmäyksellä. Hän tietää talosta kaiken. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

Nykyisin Hvitträsk on avoinna kesäkaudella 2. toukokuuta alkaen syyskuun loppuun.

– Hvitträsk on arkkitehtiopiskelijoiden pyhiinvaelluspaikka.

Noin 65 prosenttia Hvitträskissä kävijöistä on ulkomaalaisia. Hvitträskin historiikki onkin saatavissa 44 kielellä sekä pistekirjoituksella suomeksi ja englanniksi. Amerikkalaiset risteilyvieraat ovat yksi iso kävijäryhmä.

Hvitträskillä on myös ystäviä, jotka tulevat joka kesä ja Ehrnrooth-Jokinen tietää myös pariskuntia, jotka käyvät Hvitträskissä joka sunnuntai.

4833022-n.jpg

Hvitträskin museokaupassa on myynnissä paljon kauniita ja kiinnostavia tuotteita. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

Kansallismuseolla on kymmenen museokauppaa, joista yksi toimii Hvitträskissä. Museokauppojen valikoimista vastaa Pepita Ehrnrooth-Jokinen, joka omien sanojensa mukaan poimii käsin myyntiin kohteen hengen mukaisia ja ekologisia tuotteita. Hvitträskissä myynnissä on esimerkiksi Lapuan Kankureiden kutomia, Reetta Ekin Hvitträskille suunnittelemia pellavapyyhkeitä.

– Museokauppa on tärkeä, koska kaupan tuotto käytetään suoraan museon hyväksi.

4833042-n.jpg

Hvitträskissä on Reima Pietilän suunnittelema rantasauna, jota vuokrataan asiakastilaisuuksiin. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

4833043-n.jpg

Hvitträsk-retkestä voi nauttia myös järven rannalla. Kuva: Anneli Tuominen-Halomo

Suomen valtio osti Hvitträskin vuonna 1981, ja se siirtyi Museoviraston alaisuuteen vuonna 2000.

Hvitträsk on avattu yleisölle vuonna 1971.

Avoinna 2.5.-29.9.2019, keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–17.

Opastukset päivittäin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Arkkitehtikolmikon elämä, ura ja kuuluisat vieraat heräävät eloon oppaiden tarinoiden kautta. Ryhmät voivat valita opastuksen teemaksi arkkitehtuurin, designin tai kansallisromantiikan tai tilata ryhmälle räätälöidyn opastuksen.

Myös puutarhaopastukset ovat suosittuja heinäkuussa, kun puutarha on kauneimmillaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu