Puheenaihe

Espoota kiertää erikoisen näköinen auto, joka kuvaa kaupunkia huipputarkkuudella: kuvista voi mitata katukiven korkeuden sentilleen

Laitteisto kuvaa katunäkymiä ja tekee laserkeilauksia.

Klaus Nurmi

Espoon katuja kiertää auto, jonka katolla on erikoisen näköinen laite. Auton sisälläkin on tekniikkaa niin, ettei sinne kuljettajan lisäksi juuri matkustajia mahdu.

Rattia pyörittelee Mats Pärssinen, joka käy kaikki asutut kaupunkialueet läpi.

– Projekti eli alue kerrallaan. Pyrin välttämään turhaa ajamista, hän kertoo.

Kilometrejä kertyy päivässä 100–150, toisinaan yli 200.

Auton kattotelineisiin kiinnitetyillä laitteilla tehdään katunäkymäkuvauksia ja laserkeilauksia.

Kamerarakennelmasta voi tulla mieleen niin ikään katukuvia napsiva Googlen kuvausauto, mutta kyse on kuitenkin erityyppisestä ympäristön tallentamisesta.

Pärssinen ohjaa kuvausautoa Blom Kartalle, joka on paikkatiedon keräämiseen, käsittelyyn ja mallintamiseen erikoistunut yritys.

Kuvauksen on tilannut Espoon kaupunki.

Kuvausauton tuottamasta materiaalista luodaan pallopanoraamoja, joita voi katsella samoin kuin Googlen Street View -näkymiä, kertoo Blom Kartan myyntijohtaja Jukka Erkkilä.

– Suurin ero on tarkkuudessa. Meidän kuvamme on tarkoitettu ammattikäyttöön ja niissä on paljon korkeampi resoluutio.

Tarkoista kuvista voi esimerkiksi mitata sentin tarkkuudella tunnelin tai katukiveyksen korkeuden. Myös liikennemerkit ja kasvustot kuten puut voi paikantaa tismalleen.

Kuvia ei voi katsella yleisesti, vaan ne ovat vain Espoon kaupungin työntekijöiden käytössä.

– Tarkat kuvat vähentävät maastokäyntejä. Aikaa säästyy, kun yksityiskohtia ei tarvitse käydä tarkistamassa paikan päällä, selvittää Espoon kaupunkitekniikan keskuksen investointipäällikkö Petri Vainio.

Katunäkymät tallennetaan kameralla, mutta samalla ajolla tehdään myös laserkeilausta.

Laserkeilaus tuottaa niin sanotun pistepilven, jota hyödynnetään kaupunkimallin teossa. Espoossa kaupunkimallia tehdään koko kaupungista. Ensimmäisinä kaupunkimallin käyttökohteina ovat olleet muun muassa raidejokerin ja metron varret.

– Tänä vuonna saamme kattavan aineiston katulaserkeilauksesta. Viime vuonna meillä oli vain pieni testiaineisto käytössä, sanoo Espoon paikkatietoyksikön päällikkö Mirja Metsälä.

Paikkatietoyksikkö ylläpitää kaupungin kartta-aineistoa ja 3D-paikkatietoaineistoa.

Kuvat ovat Espoon kaikkien työntekijöiden käytössä. Viheralueiden ylläpito voi inventoida istutuksia ja puita ja katupuoli setviä väylien kuntoa tai arvioida, mahtuuko bussi kulkemaan jollakin väylällä.

Valvontaankin kuvat käyvät. Petri Vainio mainitsee esimerkkinä, että jokin toimija pyytää lupaa kadun avaamiseen.

– Näemme kuvista millainen katu on ollut aiemmin. Ja voimme sitten tarkistaa, mitä on tehty. Luonnonkivisellä ja betonisella reunakivellä on aika iso hinnanero, hän naurahtaa.

Myös kevyen liikenteen väyliä kuvataan. Espoo on tilannut katunäkymäkuvauksia jo joidenkin vuosien ajan, mutta ei aina samalla laajuudella.

Tänä vuonna katuja kuvataan kolmen viikon aikana noin 1 100 kilometrin matkalla.

– Viime vuonna kuvattiin noin 200 kilometriä, Vainio sanoo.

Laajempi kuvaus maksaa noin 50 000 euroa ja laserkeilaus sen päälle reilut parikymmentätuhatta euroa.

Katunäkymät kuvataan päivänvalossa. Sateella tai talvella ei kuvata.

Kuvissa on hyvin tarkat koordinaatit siitä, missä ja milloin ne on kuvattu.

Kuvia katsotaan nettipalvelun kautta. Vainio kehuu materiaalin laatua.

– Kuvat jatkuvat saumattomasti eikä yksittäisten kuvien rajoja näy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu