Puheenaihe

Jättimäinen kaupunginosa lähtökuopissa Espoossa, mutta päätös kaupunkiradasta viipyy – "Emme voi jäädä odottamaan", sanoo kaupunginjohtaja Mäkelä

Havainnekuva Keran alueesta.

Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Espoon kaupungin johdossa odotetaan uuden hallituksen konkreettisia esityksiä rataverkon isoista laajentamishankkeista.

Erityinen kiinnostus kohdistuu kaupunkiradan jatkamiseen Leppävaarasta Kauklahteen, mutta ei vain siihen.

– Tarvitsemme Suomessa raiteisiin tukeutuvat kasvukäytävät sekä lännestä itään että etelästä pohjoiseen. Niitä kaikkia pitäisi edistää ja panna toimeen siinä järjestyksessä kuin niille on mahdollista saada rahoitusta ja suunnitelmat ovat valmiina, tähdentää Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

 

Ainakin kaupunkiradan jatkeen osalta valmiustaso on korkea. Hanke on odottanut vuoroaan koko 2000-luvun, ja se voitaisiin käynnistää nopeasti.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma sisältää rataverkon kehittämishankkeita, joista yksi on Helsingistä länteen suuntautuvan radan laajentaminen. Tämän tunnin junan ensimmäinen pätkä on juuri kaupunkiradan jatke Leppävaarasta.

Mäkelä huomauttaa, että hallitusohjelmassa ratahankkeet on mainittu, mutta niitä ei ole aikataulutettu.

– Vielä ei mikään ole muuttunut, päätöksiä voi vain arvailla. Odotan mielenkiinnolla lisätalousarviota ja syksyn budjettineuvotteluita, että tuleeko niissä konkreettisia toimia, Mäkelä sanoo.

 

Kaupunkirata mahdollisti aikanaan Leppävaaran uuden kaupunkikeskuksen rakentumisen ja radan jatkaminen antaisi samanlaista tukea Espoon keskuksessa ja Kerassa.

Mäkelä katsoo, että ajankohta jatkeelle olisi nyt todella hyvä ja tarpeellinen.

– Meillä on Espoon keskuksessa iso uudistustyö käynnissä ja Keran logistiikkakeskuksen alue on lähdössä rakenteille.

Junaradan halkomasta Kerasta tulee kerrostalovaltainen asuin- ja työpaikka-alue Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Asukkaita tulisi 15 000 ja työpaikkoja 10 000. Vahvistettu Keran yleiskaava kattaa asemanseudun lisäksi Karamalmin ja Nihtisillan. Onko Keran kehittäminen sitten täysin riippuvainen lisäraiteista?

– Kun nämä ratahankkeet ovat pitkään pysyneet näin epävarmoina, emme voi jäädä odottamaan. Kyllä meidän täytyy Keran alueen kehittämistä viedä eteenpäin, vastaa Mäkelä.

Hän kuitenkin painottaa, että tulevaisuuden kestävän kaupunkirakenteen kannalta kaupunkiradan rakentaminen on ensisijaista.

– Espoollahan on visio viiden kaupunkikeskuksen mallista ja ne kaikki sijaitsevat tulevaisuudessa raiteiden äärellä.

Leppävaarassa on nykyisin noin 70 000 asukasta ja Mäkelä muistuttaa, että heiltä tulevat parhaimmat palautteet kaupunkikeskuksista.

– Aiemmin Leppävaara oli hännänhuippuna, joten kyllä siinä kehitystä on tapahtunut. Asukkaiden mielestä arki sujuu.

Hän mainitsee esimerkkinä myös Otaniemen.

– Kyllähän siellä riemuitaan raiteista. Kaikki näkevät, miten valtavan kehityksen ja eteenpäin menon ne ovat alueelle tuoneet. Samanlaisen elementin kaupunkirata toisi Espoon keskukseen ja Keraan.

Hankkeen rahoitukseen Mäkelä hakee vertailua Kehäradasta, josta valtio maksoi suurimman osan ja Vantaan kaupunki noin kolmanneksen.

Tämän vuoden alussa tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi Ylelle, että osana Tunnin juna -hanketta työt Espoon kaupunkiradalla voisivat käynnistyä jo 2020.

Mäkelä muistaa vähän naurahtaen puheita noin vuodelta 2003, jolloin kaupunkiradan piti varmasti tulla Espoon keskukseen.

– En kyllä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Niin monta kertaa hanke on sivuutettu. Katsotaan sitten, kun on mustaa valkoisella.

Kera

Teollisuusalueesta urbaani keskus

Teollisuusalueena tunnettu Kera sai nimensä 1920 perustetusta Kera Oy:n keramiikkatehtaasta.

Työpaikkavaltaisuus vaihtuu Keran alueella ensi vuosikymmenellä asuntopainotteiseksi. Kaupunkikeskus rakennetaan raiteiden ympärille, Nokian kampuksen ja Kutojan alueen väliin.

Keran asemanseudusta suunnitellaan urbaania kävely- ja pyöräilypainotteista keskusta, jonne tulee kaupallisten palveluiden lisäksi päiväkoteja ja kouluja sekä liikuntapalveluja.

Tavoitteena on myös kehittää Kerasta kansainvälinen kiertotalouden esimerkkialue.

Asukkaita tulee alueelle noin 15 000.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Espoo rakentaa 14 000 asukkaan kaupunginosan, jossa liikutaan jalan ja polkupyörillä – "Autolla liikkumista ei kokonaan kielletä"27.1.2018 07.00
Kaupunkiradan jatkeelle ei ole tapahtunut mitään kahteen vuoteen – odotetaan länsimetron veroista piristäjää Espoossa22.3.2018 06.45
Tunnin juna on lastattu kovilla toiveilla – kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, Espooseen kokonainen kaupunginosa pystymetsään20.4.2018 06.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu