Puheenaihe

Koulusta poissa jopa satoja tunteja – Espoossa ryhdytään puuttumaan poissaoloihin, jotka ylittävät tietyn rajan

Koulupoissaolojen taustalla voi olla muun muassa mielenterveysongelmia.

Terhi Marttinen/Arkisto.

Ahdistusta, masennusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja koulukiusaamista. Muun muassa tällaisia tekijöitä on yhä useammin lapsen ja nuoren koulupoissaolojen taustalla, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Emmi Kankaanmäki.

Espoon kouluissa aletaan puuttua poissaoloihin aiempaa terhakammin, jotta poissaolojen syihin pystyttäisiin tarttumaan riittävän ajoissa. Kouluissa aloitetaan jatkossa toimenpiteet, kun poissaoloja on yli 30 tuntia.

Espoon perhesosiaalityö selvitti asiakasperheidensä nuorten koulupoissaolojen taustoja keväällä.

– Poissaolot pohdituttavat ilmiönä. Mietimme, minkälaista apua voisimme tarjota yhdessä koulujen kanssa.

 

Kankaanmäki työskentelee Espoon perhesosiaalityössä. Asiakkaina on kymmeniä perheitä, joiden lapset ovat olleet poissa koulusta jopa satoja tunteja.

– Jos poissaoloja on runsaasti, on tilanteen muuttaminen haastavaa. 

Kankaanmäen mukaan kyse ei ole lintsaamisesta, vaan taustalla on yhä useammin esimerkiksi juuri mielenterveyden ongelmia.

– Nuoren tilanne vaikuttaa koko perheen tilanteeseen ja perheen tilanne vaikuttaa nuoreen. Esimerkiksi vanhempien ero voi laukaista psyykkisen huonovointisuuden, joka saattaa näyttäytyä poissaoloina.

Kankaanmäen mukaan nyt tulisi panostaa erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.

– Psyykkisen hoidon piiriin pääsy ei ole helppoa. Osa nuorista ei saa oikeanlaista hoitoa. He jäävät tyhjän päälle.

 

Paljon poissaoloja tulee myös lapsille, joilla ei ole oppimisvaikeuksia, vaan jotka pärjäävät koulussa akateemisilta taidoiltaan erinomaisesti. Poissaolot alkavat yleistyä yläkoulua kohti mentäessä.

Hän kannustaa vanhempia ylläpitämään luottamuksellisia välejä lastensa kanssa niin, että keskusteluyhteys säilyy myös murrosiän myrskyissä.

– Jos poissaoloja alkaa tulla, on taustalla vaikuttavista syistä sitten helpompi keskustella lapsen kanssa. Jos lapsi valittaa jatkuvasti pää- tai vatsakipua, niihinkin kipuihin on aina joku syy, johon tulisi hakea apua.

 

Lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä on osalle lapsista ja nuorista vaikea paikka.

– Jos muutosta tilanteeseen ei ole tullut, voi kouluun meno olla haastavaa. Osa on toivonut koulun vaihtoa ja sanoo, ettei mene kouluun, koska ei päässyt vaihtamaan koulua.

Sellaistakin on kokeiltu, että sosiaaliohjaaja on hakenut nuoren kotoa ja saattanut kouluun.

– Harvemmin kouluun saattaminen on kuitenkaan ratkaisu ongelmiin. Psyykkisen hoidon ja perhesosiaalityön varhaisen tuen resurssit on saatava oikealle tasolle, etteivät haasteet kasva niin isoiksi, että nuori syrjäytyy, Kankaanmäki muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Satojen espoolaislasten koulutie vie toimistoon – tältä näyttää kouluksi remontoitu entinen pääkonttori4.8.2019 07.15
Psykologi neuvoo: Näin autat, jos lapsi jännittää kouluun menoa – "Jännitystä voi ohjailla"4.8.2019 07.55
Monet koulut suosittavat, että kaikki lapset eivät pyöräilisi kouluun – ”Monta sataa kertaa turvallisempi liikuntalaji kuin vaikkapa jalkapallo”1.8.2019 08.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu