Puheenaihe

Jopa 90 kuntaa voi nostaa veroprosenttiaan – "On poliittinen päätös, meneekö raha ostoskeskuksiin vai peruspalveluihin"

Kuntapäättäjät ovat tiukan paikan edessä suunnitellessaan ensi vuoden budjettia. Monen on taivuttava nostamaan veroprosenttia.

Armi Suojanen

Kunnallisveron maksuhaitari venyy Kauniaisten 16,5 prosentista 22,5 prosenttiin, jonka yhä useampi valtuusto on nuijinut voimaan.

Yleisimmin kuntaveroa maksetaan 19,88 prosenttia.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvelee, että ensi vuonna kuntaveroaan nostavien kuntien määrä tulee tuplaantumaan.

– Arvaukseni on, että noin 80–90 kuntaa tulee nostamaan veroprosenttiaan, mikä on noin tuplasti enemmän kuin viimeksi, Punakallio sanoo.

– Viime vuosi oli kuntatalouden historian huonoimpia, joten korotuspaineet ovat todella kovat.

Viime vuosina kuntaveroa on korotettu kunnissa maltillisesti. Alimmillaan korotuksen on tehnyt vain kymmenkunta kuntaa vuodessa.

Viimeisin korotusbuumi oli vuosina 2013–2014, jolloin Kataisen hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia reippaasti.

– Silloin kuntaveroaan korotti lähemmäs 150 kuntaa vuodessa, Punakallio muistelee.

Ensi vuonna valtionosuuksiin on hallitusohjelman mukaan tulossa noin miljardin euron lisäys, mutta se ei korjaa kuntatalouden ahdinkoa.

Samaan aikaan kuntien menot lisääntyvät, kun väestö ikääntyy ja verotulot kasvavat odotettua heikommin. Lisäksi esimerkiksi kiky-sopimukseen sisältyvä kuntatyöntekijöiden lomarahoista nipistäminen loppuu kuluvaan vuoteen paisuttaen palkkamenoja.

Minna Punakallio arvioi, että kunnissa veronkorotuksia yritetään välttää viimeiseen saakka. Nyt niitä on kuitenkin onnistuttu välttelemään äärirajoille.

– Veroprosentti on hyvin näkyvä ja konkreettinen asia kunnissa, joten sen nostaminen on iso asia, Punakallio sanoo.

– Kunnissa on viime vuodet säästetty ja sinnitelty, mutta nyt korotukset ovat nähdäkseni monille väistämättömiä.

Peruspalveluiden ylläpidon lisäksi kunnille koituu kustannuksia palvelutason kilpailukyvystä. Kun vaikkapa rikas Helsingin kaupunki pyrkii saamaan asukkailleen maksuttoman toisen asteen koulutuksen, käy moni pieni kunta viivytystaistelua siitä, ettei oman kunnan lukiota lakkauteta.
– Rima saattaa olla aika korkealla, jos omassa kunnassa talous on heikoissa kantimissa ja palvelutasoaan vertaa muihin, Punakallio miettii.

Hän muistuttaa, että kuntataloudessa on aina kyse poliittisesta priorisoinnista. Kun jossain kunnassa päätetään panostaa vanhustenhoitoon, painotetaan toisessa varhaiskasvatusta.

Kolmannessa saatetaan päättää, että liikenne ajaa tärkeysjärjestyksessä muiden asioiden ohi.

– On kunnissa päätetty tukea jopa ostoskeskuksia, koska ne on katsottu tärkeiksi vetovoimatekijöiksi, Punakallio huomauttaa.

– Peruspalveluissa saattaa silti olla erittäin tiukka linja. Kuntakenttä on hyvin kirjava eikä veroprosentti suoraan kerro kunnan palvelutasosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu