Puheenaihe

Sodista tulikin entistä raaempia – Maailman tilanne huolestuttaa tutkimusjohtaja Tarja Väyrystä, sillä rauhasta neuvotteleminen on entistä vaativampaa

Tarja Väyrynen haluaa pysyä tutkijana optimistisena, sillä rauhasta on historiassa paljon positiivisia esimerkkejä.

Silja Viitala

Millaisia ovat tulevaisuuden sodat ja konfliktit? Tutkimusjohtaja Tarja Väyrysen, 56, mukaan huolenaiheet liittyvät tällä hetkellä suurvaltapolitiikkaan. Tuoreena esimerkkinä on Yhdysvaltojen muuttuminen arvaamattomaksi toimijaksi.

– Yhdysvallat hakeutuu pois kansainvälisistä sopimusjärjestelyistä ja solmii sopimuksia joskus erittäin kyseenalaisten toimijoiden, kuten Pohjois-Korean, kanssa. Mitä se enteilee tulevaisuuden konfliktien luonteesta? hän miettii.

Väyrynen toimii Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtajana Tampereella. Vielä jokin aika sitten tutkijat arvelivat, että sodat muuttuvat pitkäkestoisiksi valtioiden sisäisiksi konflikteiksi, joissa ihmisuhrien määrät pysyvät pieninä. Kehitys onkin kulkenut vastakkaiseen suuntaan.

– Nyt sodat ja konfliktit ovatkin äärimmäisen väkivaltaisia. Uhriluvut ovat suuria, ja sotaan osallistuvia ryhmiä on useita.

Väyrysen mielestä suunta on huolestuttava.

– Rauhanprosesseihin siirtyminen on todella vaikeaa. Syyria on tästä hyvä esimerkki.

 

Rauhan määritelmä on laaja. Tarja Väyrynen selventää, että rauhaa tarkastellaan myös rakenteellisena seikkana, ei pelkästään väkivallan ja sotatilan puuttumisena.

– Käsitys positiivisesta rauhasta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ei esiinny syrjintää, ihmiset voivat kouluttautua ja ovat yhdenvertaisia.

Väyrysen mukaan esimerkiksi Suomi on edennyt positiivisen rauhan suuntaan hyvin verrattuna moniin muihin valtioihin. Silti täydelliseen positiiviseen rauhantilaan on vielä matkaa.

– Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja saamelaisten oikeudet eivät toteudu vielä täydellisesti.

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen roolina on tukea rauhanvälitystä. Käytännössä se tarkoittaa tutkimustulosten välittämistä esimerkiksi ulkoministeriön tietoon.

– Tutkimuksella on tärkeä tehtävä auttaa ymmärtämään sodan syitä sekä keinoja ja ajankohtia, joissa rauhanprosessit tulisivat mahdollisiksi.

 

Väyrynen päätyi rauhan- ja konfliktintutkimuksen pariin osin sattumalta. Hän opiskeli alun perin politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa. Professori Osmo Apunen rohkaisi nuorta naista lähtemään lukuvuodeksi vaihtoon Isoon-Britanniaan. Siellä Väyrynen opiskeli rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelman Kentin yliopistossa.

– Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että tein sen jälkeen väitöskirjan samassa yliopistossa.

Väitöksen jälkeen Väyrynen palasi Suomeen mutta lähti pian Yhdysvaltoihin töihin. Siellä hän kiinnostui etnisyyteen liittyvistä konflikteista, joita hän tutkii edelleen.

– Yhdysvalloissa kiinnostuin myös identiteettiin liittyvistä kysymyksistä ja vähemmistöjen oikeuksista.

 

Vaikka tutkimusaiheet ovat vaikeita ja sodat jatkuvat, Väyrynen ei lamaannu. Tutkijana hän yrittää aina ajatella optimistisesti. Ihmiskunnan historiassa on myös positiivisia esimerkkejä rauhan rakentamisesta, ja myönteinen kehitys motivoi häntä jatkamaan työtään.

– Todella vaikeatkin konfliktit siirtyvät rauhanprosessiin. Kun esimerkiksi Pohjois-Irlannin konflikti oli käynnissä, harva uskoi, että siellä päästäisiin rauhaan.

Toisaalta Väyrynen muistuttaa, että rauhanprosessit eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan monimutkaisia ja aikaa vieviä.

– Brexitin yhteydessä on puhuttu siitä, että 20 vuotta sitten solmittu Pohjois-Irlannin rauha on entistä haavoittuvampi.

Väyrystä ilahduttaa myös nuorten kiinnostus rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Taprin kansainvälinen maisteriohjelma on yksi Tampereen yliopiston suosituimpia.

 

Uteliaisuus on ajanut Väyrystä tutkijana eteenpäin. Nyt hän on kiinnostunut erityisesti ympäristökonflikteista, esimerkiksi asuinympäristöjen muuttumisesta asuinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia.

– Erilaiset maankäyttöön liittyvät kiistat voivat eskaloitua konflikteiksi. Tutkimus suuntautuu tulevaisuudessa ympäristökonflikteihin.

 

Kirjoittaja: Susanna Vilpponen

Hän

Tarja Väyrynen

Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprin tutkimusjohtaja vuosina 2000–2008 sekä vuodesta 2014 lähtien.

Väitteli tohtoriksi Kentin yliopistosta Isossa-Britanniassa vuonna 1994.

Postdoc-opinnot eli väitöstutkimuksen jälkeiset opinnot George Masonin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Työskenteli Suomen akatemian tutkijana vuosina 2009–2014. Tutkimusaiheena se, miten yhteiskunnat vaikenevat konfliktien jälkeen.

Asuu Tampereella koiriensa kanssa.

Tutkii muun muassa rauhan arkipäiväisyyttä sekä naisten asemaa sodissa ja rauhanprosesseissa.

Harrastaa luonnossa samoilua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu