Paikalliset

Mankbyn kaivauksissa löytyi ikivanha hela ja pöytäveitsi

Mankbyn kylän kaivauksia Georg Haggrenin kanssa johtava Ulrika Rosendahl raapaisi maanantaina esiin rautaisen helan. Kaivauksilla ahertaa arkeologeja ja arkeologian kurssilaista yhteensä parikymmentä.

Klaus Nurmi

Kaivauksia johtava Ulrika Rosendahl noukkii varovasti minigrip-pussista tumman esineen.

Rautaklöntti.

– Hela. Ollut jonkin arkun kulmassa, Rosendahl sanoo.

Hän löysi sen maanantaina aamulla Mankbyn keskiaikaisen kylän kaivauksissa.

– Olin kaivanut monta päivää tyhjää. Ehdin jo vähän manailla, sillä läheltä oli löytynyt pöytäveitsi, kun seuraavalla raapaisulla tämä tuli esille, Rosendahl naurahtaa.

Pöytäveitsi löytyi viime viikon torstaina. Se on Rosendahlin mukaan muualta tuotu 1500–luvun hienosteluesine.

Rautainen hela sujahtaa takaisin muovipussiin. Vanhat rautaesineet pitää säilyttää ilmatiiviisti ja konservoida, muuten ne alkavat nopeasti hajota.

Veitsiä Mankbysta on löytynyt useita. Lisäksi yksi tuoreista löydöistä on puukko, jonka ruodossa tuntuvat kahvan niitit.

– Kahva on ollut luinen tai se on tehty puusta. Niitit ovat usein pronssia.

Rosendahl näyttää muovipussissa olevaa pientä pyöreähköä esinettä. Kangaspakan sinetti, peräisin ilmeisesti Tallinnasta.

– Käsityöläistuotteiden laatua valvottiin keskiajalla. Kankaatkin merkittiin.

 

Kylässä riittää kaivettavaa.”

Mankbyn löytöluettelossa on jo yli viisituhatta nimikettä.

 

Kyläkokonaisuus on säilynyt Espoon kartanon metsässä koskemattomana vuodesta 1556.

Vuonna 2007 alkaneet kaivaukset päättynevät ensi vuonna. Kylään on suunnitteilla arkeologinen puisto.

– Kylässä riittää paljon kaivettavaa, mutta on hyvä pysähtyä ja julkaista tuloksia. Rosendahl selvittää.

Hän itse työstää väitöskirjaa Mankbysta.

– Olemme keränneet kylästä paljon tietoa ja löytäneet eri aikatasoja. Vanhimmat ajoitukset ulottuvat 1200–luvulle.

Rosendahlia kiinnostaa erityisesti, miten uudisasutus sijoittui Mankbyhyn. Vanhat kerrostumat viittaavat hämäläisperäiseen asutukseen.

Maa on se arkisto, josta tietoa kaivetaan esiin, koska varhaiskeskiajalta kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt, kuvaa Rosendahl.

1500–luvun puolivälistä lähtien veroluetteloista näkee jo tilojen isäntien nimet.

Juhannukseen asti jatkuvissa kaivauksissa pyritään selvittämään muun muassa Mankbyn mystisen kuoppatalon salaisuus.

Yhden teorian mukaan kuoppatalo liittyy kylän käsityöläisyyteen.

– Talon päälle on kasattu paljon maata. Talo kaivetaan nyt esiin.

Arkeologit lukevat ensi sijassa maakerrostumia, niiden koostumusta ja väriä, Rosendahl selvittää.

Kerrostuman likaisuudesta tai nokisuudesta voi jo päätellä paljon.

– Esineet tulevat siinä sivussa. Esimerkiksi keramiikkalöydöt kertovat nopeasti mistä ajasta on kysymys.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu