Puheenaihe

"Moni on jo luullut, ettei yhteiskuntaluokka vaikuta äänestämiseen" – Tutkimus paljastaa yhteiskunnallisen ongelman

Aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta. Näin äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa.

Arkisto/Riitta Ketola

Äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on suurempi yhteiskunnallinen ongelma, mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa, väittää tutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta.

Lahtisen tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteiskuntaluokka selittää edelleen voimakkaasti äänestämistä. Painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta siihen, käykö ylipäätään äänestämässä.

– Moni on jo luullut, että yhteiskuntaluokka ei vaikuta äänestämiseen. Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä, Lahtinen kertoo tiedotteessa.

 

Esimerkiksi 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon, eli maisterin tai diplomi-insinööritason suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista vain 31 prosenttia.

Vaikka äänestysaktiivisuuden kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana Suomessa tällä vuosituhannella, ovat sen sosioekonomisen erot varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä kärjistyneet huomattavasti, selviää Lahtisen tutkimuksesta.

– Vaikka periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus vallitsee Suomessa, käytännössä kaikki eivät lähde tähän leikkiin samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen, Lahtinen toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu