Kulttuuri

Elämä on jatkuvaa kasvua ihmisenä – uusi näyttely Tarvaspäässä esittelee Aleksanteri Ahola-Valon taidetta ja ajatusmaailmaa

Museonjohtaja Tuija Wahlroos, taiteilijan ystävä Risto Suvanto, tohtori Jouni Kiiskinen ja näyttelypäällikkö Anne Pelin tutkivat ajatuskarttaa, joka on eräänalainen Ahola-Valon testamentti.

Anneli Tuominen-Halomo

Taide kulki osana Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) elämäntapaa kaikkialle. Se auttoi löytämään yhteyksiä ihmisiin ja hankkimaan myös elantoa.

 

Tie arvoelämään -näyttelyllä Gallen-Kallelan museossa halutaan tehdä tunnetuksi taiteilijan elämää ja elämänfilosofiaa.

Aleksanteri Ahola-Valo oli monipuolinen taiteilija, mutta hän jäi suomalaisessa kuvataiteen kentässä sivulliseksi ja suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi. Hän oli taidemaalari ja graafikko ja suunnitteli huonekaluja etenkin lapsille. Yksi hänen taiteensa lähtökohdista oli valon ja pimeyden kamppailu.

 

Hän pohti paljon ihmisen toimeliaisuuteen ja terveyden edistämiseen liittyviä asioita ja loi tältä pohjalta itsekasvatusmenetelmän, oman tieteen, jonka hän nimesi evohomologiaksi.

Kesällä 1997 Ahola-Valo kutsuttiin Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Ahola-Valon kirjallinen tuotanto on myös laaja. Jälkipolvien luettavaksi ovat jääneet muun muassa Koulupojan päiväkirjat (osat 1–5), joissa hän kuvaa lapsuuttaan Inkerinmaalla. Sarjan kuudes osa ilmestyy vielä tänä vuonna.

 

Impilahdella syntynyt Aleksanteri Ahola-Valo eli pitkän ja värikkään elämän. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa tsaarinajan Venäjällä ja varhaisen miehuutensa Neuvostoliitossa. Hän pakeni Suomeen 1930-luvun alussa, mutta joutui täälläkin epäluulojen kohteeksi. Hän selvisi hengissä Tammisaaren pakkotyölaitoksesta ja vapautui sieltä talvisodan päätyttyä.

 

Sodan jälkeen Ahola-Valo lähti työskentelemään Ruotsiin. Hän asui siellä lähes 40 vuotta ja palasi yli 80-vuotiaana takaisin synnyinmaahansa. Suomessa hän löysi elämäntyönsä ja ajatustensa tukijoita Hämeenlinnasta.

– Lapsuusvuosien ja nuoruuden järkyttävät kokemukset, muun muassa verisunnuntai, muovasivat koko Aleksanterin Ahola-Valon tulevaa elämää. Hän vastusti lasten väkivaltaista kohtelua ja arvosteli aikuisten toimintaa. Synkät kokemukset tarttuivat myös Ahola-Valon taiteeseen, mutta toisaalta hän pyrki luomaan kauniimman maailman, näyttelyn kuraattori, taiteen tohtori Jouni Kiiskinen kertoo.

 

Lapsuuden yksityisopettaja Lydmila Kušmina oli äidittömäksi jääneelle pojalle tärkeä henkilö. Hän tuki ja kannusti.

Opettajan myötävaikutuksella Ahola-Valosta tuli hyvin valistushenkinen ihminen. Yksi hänen kantavista ajatuksistaan oli, että ensin pitää kasvattaa itsensä, ennen kuin voi kasvattaa muita.

Päiväkirjan kirjoittaminen oli Ahola-Valon tärkein itsekasvatusmenetelmä. Ajanhallinta, järkiperäistys, arkistoiminen ja kortistoiminen olivat myös hänen keinojaan paremman elämän saavuttamiseen. Taiteilijan mukaan aika on ihmisen tärkein pääoma.

 

Tie arvoelämään -näyttelyssä luodaan kuvaa Ahola-Valon kasvatusajattelusta ja maailmankatsomuksesta. Taiteilija vieraili Tarvaspäässä vuonna 1930. Akseli Gallen-Kallelan antama rohkaiseva tuki merkitsi taiteilijalle paljon.

Näyttelyssä mukana olevat Gallen-Kallelan teokset pohtivat myös ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä.

 

Elpo ry järjestää lauantaina 5. lokakuuta Ihmiselämän design – Miten muovautuu ihmiselo tänään? -keskustelutilaisuuden museossa kello 13–16. Taiteilijan ystävä Risto Suvanto kertoo taiteilijan elämästä. Asiantuntijoina ovat myös Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki, Suomen Nikolai ja Helena Roerich -seuran puheenjohtaja Paula Liimatta ja totuudenetsijä, tietoisuuden joogi Jeremy Qvick.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiselämän muotoilua

Tie arvoelämään – Aleksanteri Ahola-Valo -näyttely jatkuu 19.1.2020 asti Gallen-Kallela museossa, Gallen-Kallelantie 27, Espoo.

Yleisöopastukset suomeksi sunnuntaisin kello 13.

Näyttelyn toteuttamisessa ovat mukana Elpo ry, Valola-säätiö ja Suomen kulttuurirahasto.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taiteen tohtori Jouni Kiiskinen, jonka kuvataidekasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Visuaalinen tie arvoelämään. Aleksanteri Ahola-Valon itsekasvatuksen menetelmä ja etiikka (2011) käsittelee evohomologiaa.

6.11. kello 14 Sellon kirjastossa nähdään taiteilijasta kertova Kaija Juurikkalan elokuva Valo.

 

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tarvaspäässä katsotaan taidetta uusin silmin – henkisyys kiinnosti kulta-ajan taiteilijoita26.5.2019 19.25
Vanhaa ja uutta kansalliseepoksesta Tarvaspäässä – Kalevala inspiroi loputtomasti11.2.2019 08.40
Tarvaspäässä soi Mary Gallénin 150-vuotisjuhlan kunniaksi16.11.2018 19.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu