Puheenaihe

Selvitys: Yhä useammalla kunnalla toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun – Sisäilma-asiat nostettu useassa kunnassa myös strategiaan

Kunnissa painiskellaan muun muassa koulujen sisäongelmien vuoksi. Jousenkaarenkoulu Espoon Tapiolassa sai purkutuomion.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta selvityksestä.

Kyselyn perusteella noin 70 prosenttia kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut.

Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan.

Näillä kunnilla sisäilmaongelmien käsittelyprosessit olivat myös toimivampia ja sisäilmatilanteiden hallinta parempaa.

Lisäohjeistusta ja selkeämpiä toimintamalleja kunnat kaipasivat muun muassa terveydellisen merkityksen arviointiin, vaativimpien sisäilmakohteiden priorisointiin, viestintään sekä sähköisen tiedonkulun tehostamiseen.

Kuntien arvion mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä.

Sisäilmaongelmia esiintyi Ruotsissa suunnilleen saman verran, ja ne olivat Suomen tapaan yleisimpiä peruskoulu- ja lukiorakennuksissa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmäksi taustasyyksi sisäilmaongelmille.

Erojakin maiden väliltä löytyi. Ruotsissa on esimerkiksi harvemmin käytössä toimintamalli sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arviointiin kuin Suomessa. Myös käyttäjäkyselyitä tehdään vähemmän kuin Suomessa.

Suomen ja Ruotsin tilannetta vertailtaessa on huomioitava, että Ruotsista saatiin kyselyyn pienempi vastausprosentti.

Selvityksessä verrattiin myös valtion ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimintatapoja kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä.

Kuntien, valtion ja yliopistokiinteistöjen toimintatavat ovat melko vakiintuneita ja yhteistyöhön kannustavia, kun taas yksityisellä sektorilla eri toimijoiden muodostamien sisäilmaryhmien toiminta voi olla vielä vakiintumatonta.

Lisäksi kunnista raportoitiin, että ratkaisuprosessit olivat yleensä sujuvampia kunnan omistamissa tiloissa kuin vuokratuissa tiloissa.

Tutkimusten mukaan oireilu työpaikalla on kolme kertaa yleisempää kuin kotona. Valtaosalla oireet ovat vaikeusasteeltaan joko lieviä tai kohtalaisia.

Kunta-alan työpaikoilla työympäristöön liittyviä oireita koettiin vuosina 2015–2017 yleisemmin kuin valtion ja yksityisen alan työpaikoilla. Eniten oireita koettiin hoito- ja opetusalalla kunnissa.

SisäNyt-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tutkimus: Sisäilmaongelmien pelko lisää oireita – "Oireilua ei voi käyttää suoraan ongelmien mittarina"6.6.2019 07.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu