Puheenaihe

Hyvä työllisyys ei auta vieraskielisiä: Osuus toimeentulotuensaajista on kivunnut jopa 42 prosenttiin

Perheryhmäkodissa sattui ikävä välikohtaus, jossa käräjäoikeus antoi tuomionsa. Kuvituskuva.

Armi Suojanen

Parantunut talous- ja työllisyystilanne ei näytä parantaneen maahanmuuttajien taloudellista asemaa Suomessa. Tämä käy ilmi Kelan tilastoissa.

Pääkaupunkiseudulla toimeentulotukea maksetaan vieraskielisille suhteessa selvästi enemmän kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville.

Yhteiskunnalta taloudellista tukea saavien maahanmuuttajien osuus on kasvanut eniten Espoossa ja Kauniaisissa, joissa viime vuonna toimeentuloa saavista 20 971 asukkaasta 42 prosenttia oli vieraskielisiä. Edellisvuonna heidän osuutensa oli 38,9 prosenttia.

Yleisimmin toimeentulotukea saivat viime vuonna vieraskielisistä arabiankieliset espoolaiset (1 520 henkilöä).

Vieraskielisten osuus Espoon ja Kauniaisten väestöstä on yhteensä noin 17 prosenttia. Heidän määränsä kasvaa ripeästi: viime vuonna vieraskielisten osuus kaupungin väestönkasvusta oli 74,8 prosenttia.

Myös Vantaalla vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla. Jo useamman vuoden koko Vantaan väestönkasvusta vieraskielisten osuus on ollut 70–80 prosenttia.

Kaikista toimeentulotukea saavista 23 646 asukkaasta vieraskielisten osuus oli viime vuonna 41 prosenttia, kun se edellisvuonna oli viisi prosenttiyksikköä vähemmän eli 36 prosenttia.

Vieraskielisistä vantaalaisista yleisimmin toimeentulotukea saivat vuonna 2018 venäjänkieliset vantaalaiset (1 519 henkilöä). Vieraskielisten osuus Vantaan väestöstä on yhteensä noin 19 prosenttia.

Helsingissä vieraskielisten toimeentulotuen saajien osuus kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, 36 prosenttiin edellisvuoden 31 prosentista.

Yhteensä Helsingissä sai toimeentulotukea viime vuonna 64 379 asukasta. Vieraskielisistä yleisimmin tukea saivat venäjänkieliset, yhteensä 3 608 asukasta.

Helsingin väkimäärä kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia. Vieraskielisten osuus kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä ja heidän osuutensa kaupungin väkiluvusta on nyt noin 16 prosenttia.

Yhteensä Suomessa sai toimeentulotukea viime vuonna 517 935 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli noin 15 prosenttia.

Vieraskielisten toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna valtakunnallisesti kymmenen prosenttiyksikköä vuoden 2017 lukemista.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät toimeentulotukipäätöksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, somalin- ja vironkieliset.

Kieliryhmien keskinäistä vertailua hankaloittaa kuitenkin se, että vieraskielisistä toimeentuloasiakkaista yli kymmenen prosentin äidinkieltä ei ole tilastoitu.

Suomessa elää yhteensä lähes 400 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Työmarkkinoilla he ovat usein altavastaajia, osoittaa Koneen säätiön rahoittama tuore tutkimus, jossa selvitettiin työnhaussa piilevää syrjintää.

Helsingin yliopiston sosiologian tutkijan Akhlaq Ahmad mukaan syrjintää tapahtuu Suomessa hyvin perustasolla, matalapalkkaisissa töissä.

– Jos on tarjolla työntekijä, jolla on suomenkielinen nimi, todennäköisesti hänet palkataan, summaa tutkimustuloksen Ylen haastattelussa.

Hän todistaa väitteensä empiirisellä tutkimuksella: Ahmad lähetti vuosina 2016–2017 viisi tuhatta tekaistua työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä.

Keksittyjen työnhakijoiden pätevyys ja kielitaito olivat hakemuksissa tasavertaiset, erottavana tekijänä oli vain etninen tausta.

Kokeilu osoitti, että sillä oli työnantajille suuri merkitys: suomalaisnimiset hakemukset saivat 390 haastattelukutsua, kun irakilaisten saldo oli 134 ja somalialaisten vain 99.

Myös sukupuolten välinen ero oli huomattava kaikissa ryhmissä. Ääripäät olivat suomalaisnaisten 500 työhakemuksella saadut 221 haastattelukutsua ja somalimiesten vastaavasti saamat 34 haastattelukutsua.

 

Edit 22.10.2019 klo 8.30. Korjattu prosentteja prosenttiyksiköiksi.

Vieraskieliset Suomessa

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2018 lopussa 391 746 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt noin seitsemän prosenttia.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 79 225 henkilöä, viroa puhuvat, 49 691 ja arabiaa puhuvat, 29 462.

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2018 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 13 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia.

Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 19 prosenttia, Espoossa, 17 prosenttia ja Helsingissä, 16 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Nurmijärvi-ilmiö teki paluun – Helsinki menetti viime vuonna naapureilleen 2 700 asukasta, tilalle muuttaa vieraskielisiä25.9.2019 10.33

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu