Puheenaihe

Uudet luvut Kelalta: Jopa kolmasosa asumistuista maksetaan vieraskielisille

Vieraskielisten vähäinen kysyntä työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien alhainen palkkataso näkyvät Kelan asumistukitilastoissa.

Anton Soinne

Vantaalla viime vuonna maksetuista Kelan asumistuista noin kolmannes maksettiin vieraskielisille asukkaille. Espoossa heidän osuutensa oli reilu neljännes ja Helsingissä noin viidennes.

Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuus oli selvästi vähäisempi, laskee Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

– Vieraskielisten vähäinen kysyntä työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien alhainen palkkataso ovat selkeitä syitä heidän saamiensa tukien paljouteen, Jauhiainen arvioi.

– Lisäksi asumistuen saajien määrään vaikuttaa esimerkiksi perheenjäsenten lukumäärä, Jauhiainen muistuttaa.

Valtakunnallisesti asumistukea saavista asukkaista vieraskielisiä on lähes 14 prosenttia.

Yleisimmin asumistukea saavien äidinkieli oli viime vuonna suomi, ruotsi, venäjä, arabia, somali, viro, kurdi, englanti, persia tai espanja.

Kieliryhmien kärkikymmenikkö selviää Kelan tilastoista.

Kela saa tiedon asiakkaidensa äidinkielestä väestörekisterin kautta.

Asumistuensaajien määrää ei ole suhteutettu tilastoissa kieliryhmien osuuteen väestössä, mutta tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen vahvistaa niiden korreloivan keskenään.

– Esimerkiksi venäjänkielisiä asumistuen saajia on paljon, koska heitä on Suomessa runsaasti, Jauhiainen sanoo.

Helsingin 87 652 asumistukea saaneesta asukkaasta 20 prosenttia eli viidennes oli viime vuonna vieraskielisiä. Yleisimmin tukea saivat venäjänkieliset ( 3 500 henkilöä), arabiankieliset ( 1 975) ja somalinkieliset ( 1 951).

Lisäksi kärkikymmenikön ulkopuolisia vieraskielisiä tuensaajia oli Helsingissä yhteensä 8 024 henkilöä, joista yli puolella oli joko tuntematon äidinkieli (3 537) tai tieto äidinkielestä puuttui (1 703).

Espoossa ja Kauniaisissa asumistukea maksettiin viime vuonna 18 281 suomenkieliselle, 1 035 arabiankieliselle, 1 035 ruotsinkieliselle, 996 venäjänkieliselle, 708 vironkieliselle, 497 somalinkieliselle ja 362 kurdinkieliselle. Kärkikymmenikön ulkopuolisista kieliryhmistä asumistukea sai 3 550 vieraskielistä kaupunkilaista.

Vieraskielisten osuus oli 28 prosenttia.

Vantaalla asumistukea saaneista 33 prosenttia oli viime vuonna vieraskielisiä. Yleisimmin asumistukea saivat venäjänkieliset (1 371), somalinkieliset (966) ja arabiankieliset (922).

Kymmenen yleisimmän kieliryhmän lisäksi asumistukea sai Vantaalla 1 787 henkilöä, jolla oli jokin muu tunnettu äidinkieli sekä 1 732 henkilöä, jolta tieto äidinkielestä joko puuttui tai kieli oli tuntematon.

Tampereella vieraskielisten osuus asumistuen saajista oli viime vuonna kymmenen prosenttia. Yleisimmin asumistukea saivat viime vuonna venäjänkieliset (591), arabiankieliset (560) ja somalinkieliset (179). Kymmenen yleisimmän kieliryhmän lisäksi asumistukea sai yhteensä 1 941 vieraskielistä kaupunkilaista.

Turussa asumistukea saaneista 14 prosenttia oli vieraskielisiä. Yleisimmin yhteiskunnan tukea asumiskustannuksiinsa saivat kieliryhmistä arabiankieliset (577), venäjänkieliset (564) ja somalinkieliset (373). Yleisimpien kymmenen kieliryhmien lisäksi asumistukea sai viime vuonna  2 228 vieraskielistä asukasta.

Oulussa asumistukea saaneista seitsemän prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2018 asumistuen saajista yleisimmin tukea saivat arabiankieliset (246), venäjänkieliset 197) ja somalinkieliset (162). Yleisimpien kieliryhmien lisäksi asumistukea sai 910 vieraskielistä asukasta.

LUE MYÖS: Hyvä työllisyys ei auta vieraskielisiä: Osuus toimeentulotuensaajista on kivunnut jopa 42 prosenttiin

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Hyvä työllisyys ei auta vieraskielisiä: Osuus toimeentulotuensaajista on kivunnut jopa 42 prosenttiin21.10.2019 15.39
Vieraskielisten määrä yli tuplaantumassa Helsingin seudulla – yhdessä kunnassa osuus nousee jopa 34 prosenttiin14.3.2019 14.21

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu