Puheenaihe

Pienet asunnot ovat nuorten juttu

Saton investointipäällikkö Miikka Karjaluoto esitteli Helsingin Käpylään tehtyä miniyksiön mallia muutama vuosi sitten.

Päivi Tuovinen/Arkisto

Pienten asuntojen rakentaminen ampaisi nousuun 2010-luvulla. Ilmiö tuli niin vauhdilla, ettei yhteiskunta ehtinyt varautua siihen.

Pienten asuntojen lisääntyminen ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin kielteisiin seurauksiin asuinalueiden eriytymisen tai viihtyvyyden kannalta – ainakaan vielä.

Pikkuasuntojen buumi kiihtyi etenkin vuosina 2016–2018, toteaa pienten asuntojen osuutta asuntotuotannossa kaupunkien pyynnöstä selvittänyt Pellervon talous-tutkimus (PTT).

Kun vuosikymmenen alkupuolella Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa rakennettiin yksiöitä yhteensä keskimäärin 3 100 vuosittain, niin vuonna 2017 määrä oli 5 100 ja viime vuonna jo 6 900 kappaletta.

– Pienistä asunnoista on puhuttu pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa, PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen toteaa.

Tutkijat veikkaavat, että pienten asuntojen yleistyminen edistää nuorten aikuisten ja pienituloisten keskittymistä tietyille alueille.

Yksiöiden suuri osuus asuntokannasta onkin jo vääristänyt ikäjakaumaa joillakin alueilla. Pienet asunnot ovat usein myös vuokra-asuntoja.

– Kolmannes yksinasuvista elää köyhyysrajan alapuolella. Jakautuuko kaupunki hyväosaisiin omistusasujiin ja pienituloisiin vuokralla asujiin, Tampereen seudun suunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela kysyy.

Koska pienissä asunnoissa asutaan keskimäärin vain muutama vuosi, asukkaiden vaihtuvuus voi johtaa heikkoon yhteisöllisyyteen.

– Se taas voi näkyä kiinteistöistä huolehtimisessa ja tarkoittaa suurempia ylläpitokustannuksia, Kaupunkitutkimus Oy:n tutkija Seppo Laakso pohtii.

Kansainvälisesti hyväksyttyä pienen asunnon määritelmää ei ole.

– Meillä ahdasta asumista on määritelty niin, että asukasta kohti pitäisi olla vähintään yksi huone. Me otimme käyttöön 25 neliön rajan, Ruuskanen kertoo.

Pääkaupunkiseudulla yksiöiden koot ovat vaihdelleet vuosittain, mutta suunta on ollut laskeva. Myös kaksioiden koko on laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Oulussa, Turussa ja Tampereella yksiöiden koon lasku on ollut voimakasta.

Kaksioiden koko laski Turussa tällä vuosikymmenellä yli viisi neliötä.

– Kukaan ei voinut kuvitella, että kaupunkien kasvu tapahtuisi näin pienillä asunnoilla. Törmäsimme 56 neliön saunallisiin kolmioihin, joista on vaikea kuvitella, että niissä asuisi kolme henkeä, Kuusela hämmästelee.

Liekö siis sattumaa että samaan aikaan on ruvettu puhumaan kaupungista yhteisenä olohuoneena?

–  Asunnoissa vietetään nykyisin vähemmän aikaa, Kuusela toteaa.

Tiivistä tai ahdasta asumista ovat lisänneet niin asuntokuntien pienentyminen, asumiskustannusten nousu kuin tarjolla oleva asuntokantakin.

Ruuskasen mukaan koko asuntomarkkina on muuttunut sijoittajavetoiseksi.

– Asumisesta on tullut sijoituskohde. Tämän kehityksen kaikki vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, Ruuskanen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu