Paikalliset

Bembölen pellot täynnä jopa ikivanhoja aarteita

Nykyajan aarteenetsijät saattavat törmätä mihin tahansa metalliseen esineeseen.

Päivi Tuovinen

Valtaosa espoolaisista pikkupojista on haaveillut löytävänsä maan povesta mahtavan rahalöydön tai vaikkapa ikivanhoja miekanteriä. Totuus voi olla tarua ihmeellisempää: nykyajan aarteenetsijät saattavat törmätä mihin tahansa metalliseen esineeseen.

– Kaikkea mahdollista voi löytyä aina tinanapeista hopearahoihin saakka. Musketinkuulia ja vellikellojakin on löydetty, muistuttaa matinkyläläinen Ilkka Penttinen, joka on harrastanut aarteenetsintää yli parikymmentä vuotta.

 

Kuninkaantie on kulkenut Bembölen läpi. Se näkyy myös löydöissä.”

– Bembölen pellot ovat hyvä löytöpaikka, sillä täällä on ollut asutusta satojen vuosien ajan. Vanha Kuninkaantie on kulkenut aivan kylän läpi. Se näkyy myös löydöissä.

 

Kehittynyt tekniikka mahdollistaa tehokkaan aarteenetsinnän. Metallinilmaisinten laatu on viime vuosina kohentunut huomattavasti: nyt kojeelta saa jo etukäteen tiedon siitä, millainen metalliesine on löytymässä.

– Metallinilmaisimen näyttöön tulee koodi, joka kertoo, onko löytö hopeaa, kuparia vai rautaa, kertoo kauklahtelainen Antti Hirvinen.

Hänen käyttämänsä metallinilmaisin perustuu induktiotekniikkaan.

– Olen harrastanut aarteenetsintää toista vuotta ja kyllä tähän kaikki vapaa-aika tulee käytettyä, tunnustaa Hirvinen.

Taidolla ja tuurilla voi kuka tahansa löytää vaikka viikinkiajan riipuksen, ikivanhan rahan – tai arvottoman tinanapin. Kauklahtelainen Marko Puumala on kiinnostunut etenkin vanhoista rahalöydöistä.

– Hopearahat säilyvät yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta rauta- ja kuparikolikot hapertuvat nopeasti, arvioi Puumala.

Aarteenetsijät haluavat löytää rahat ja muut metalliesineet Espoon pelloilta pois nopeasti. Syykin on selvä.

– Nykyajan pelloilla käytetään lannoitteita, jotka syövyttävät metallia varsin pian.

Oiva esimerkki löytyy viime viikolta. Niipperiläinen Risto Paumo löysi Bembölen kesantopellolta kaksi vanhaa pennin kolikkoa. Nuorempi oli vuodelta 1922 ja vanhempi sitä tasan 50 vuotta iäkkäämpi.

– Rahan metalli ja sen maassaoloaika vaikuttavat suuresti kolikon kuntoon. Esimerkiksi tämä vuoden 1922 penni on huonommassa kunnossa kuin puoli vuosisataa vanhempi raha, selvittää Paumo.

Aarteenetsinnän suosio on kasvanut viime vuosina.

– Nettisivuston keskustelupalstalle on rekisteröitynyt yli 1 500 kiinnostunutta, mutta harrastajia on enemmän, arvioi pasilalainen Jens Lindgren.

Hän toimii hallituksen jäsenenä tuoreessa Suomen metallinetsijät ry:ssä, jossa on jo puolensataa jäsentä.

– Se ilahduttaa, että Museovirastokin alkaa pitää meitä yhteistyökumppaneina. Emme kilpaile arkeologien kanssa, vaan täydennämme heidän työtään.

Lähistöllä metallinilmaisin alkaa rutista kiivaasti. Mitäs sieltä mullasta nyt löytyy...?

Aarteenetsintä

Aarteenetsintä on vanhojen metalliesineiden etsintää metallinpaljastimien avulla.

Etsinnästä kannattaa kertoa maanomistajalle etukäteen.

Harrastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina voimakkaasti. Nyt aarteita etsii jo parituhatta suomalaista.

Yksi vilkkaimmista keskustelufoorumeista on www.aarremaanalla.com.

Yhdistys antaa lisätietoa osoitteessa www.suomenmetallinetsijat.fi.

Hyvät aloitusvarusteet saa jo 300 eurolla.

Aarteenetsijät tekevät yhteistyötä Museoviraston ja muiden viranomaisten kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu