Puheenaihe

Jari Sinkkonen ja opetusneuvos näkevät koululaisten haasteet korona-aikana: "Ei saa mennä lomailuksi"

Jari Sinkkonen toivoo kouluilta erityisen paljon huomiota niille koululaisille, joille koulunkäynti on normaalioloissakin vaikeaa.

Katri Viitaniemi

Suomen suosituin pedagogi, psykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen kertoo seuranneensa hämmästyneenä koronaviruksesta käytävää keskustelua lehtien kommenttipalstoilla.

Hän ihmettelee sitä runsasta määrää ihmisiä, jotka panikoivat ja kyseenalaistavat viranomaisten antamat tiedot tilanteesta.

– Minultakin jo tutut kymmenvuotiaat kysyivät, kuollaanko me kaikki koronaan? Sinkkonen kertoo.

– Toivon vanhempien kiinnittävän nyt oikein erityisen paljon huomiota siihen, että heillä on hyvä keskusteluyhteys jälkikasvuunsa.

Sinkkosen mukaan keskustelu on perheissä aina kaiken pohja. Koronatilanteen osalta hän kokee koululaisten olevan tilanteesta perillä, joten vanhempien tehtävä olisi keskustelemalla täsmentää tietoja ja päivittää tilannetta.

– Sehän muuttuu koko ajan, ei ole mitään pysyvää tilannefaktaa eikä niin pidä ajatella aikuistenkaan.

Hän huomauttaa myös, että koronan aiheuttama poikkeustilanne on monin tavoin hankala niin kodeille kuin kouluillekin.

Kouluilta Jari Sinkkonen toivoo erityisen paljon huomiota niille koululaisille, joille koulunkäynti on normaalioloissakin vaikeaa.

– Ei kaikilla vanhemmilla ole voimia tai kykyä auttaa koulunkäynnissä. Silloin koululainen jää koulun antamien raamien varaan, Sinkkonen muistuttaa.

– Vaikka jotkut pystyvät opiskelemaan vaikka autiolla saarella, kaikilta se ei onnistu.

Siksi Sinkkosen mielestä olisi hyvä sopia jo etupainotteisesti siitä, miten koululaisten oppimistilanne päivitetään, kun tilanne normalisoituu.

Hänen ehdotuksensa on koulujen avautuessa aikanaan kartoittaa tilanne viikon parin jaksolla, jotta heti alkuun keskityttäisiin siihen, mitkä osiot ovat jääneet etäopetuksessa paitsioon.

– Mutta sen aika on sitten kun on. Nyt olisi tärkeää saada koululaisille päivärytmi ja jonkinlaiset lukujärjestykset, ettei tilanne muutu lomailuksi, mitä se ei ole, Sinkkonen miettii.

Koulutyön ohella haasteita riittää lasten ja nuorten vapaa-ajassa. Kun harrastuksetkin on peruttu, jää luppoaikaa liiaksikin.

Sinkkonen kannustaa huolehtimaan siitä, että koululaiset saavat riittävästi raitista ulkoilmaa.

– Jos he istuvat liikaa koneella, ei se tietenkään ole hyväksi. Kavereiden tapaamiseen suhtautuisin aika ymmärtäväisesti, kunhan pysyvät kipeinä kotona ja välttävät ylenmääräisiä kontakteja, Sinkkonen sanoo.

Opetushallituksen opetusneuvos ja psykologi Kristiina Laitinen on pitkälti Jari Sinkkosen kanssa samoilla linjoilla.

Myös Laitinen painottaa yhteisen keskustelun ja päivärytmin tärkeyttä. Ja sitä, että etäopetus ei missään tapauksessa ole lomaa koulusta.

– Tilanne on meille kaikille uusi, ei tällaista ole ollut oppilaiden tai heidän vanhempiensa elinaikana. Nyt on tärkeää yrittää pitää arkisista rutiineista kiinni. Se luo turvallisuuden tunnetta, Laitinen sanoo.

Hän neuvoo rytmittämään koululaisten arkipäivät aamusta alkaen. Se tarkoittaa heräämistä tavanomaiseen aikaan, sen jälkeen aamiaista, annettujen koulutehtävien suorittamista ja tauoista huolehtimista.

– Myös ulkoilun ja liikunnan tärkeys on hyvä muistaa istumispainotteisen etäopiskelun vastapainoksi, Laitinen sanoo.

Vapaa-ajan osalta hän muistuttaa hallituksen antamista ohjeista poikkeustilanteessa: turhaa oleskelua julkisilla paikoilla pitää välttää.

– Tämä koskee myös lapsia ja nuoria. Jos on terve, voi käydä asioimassa kaupassa ja apteekissa ja esimerkiksi ulkoiluttaa koiraa, Laitinen sanoo.

– Me kaikki opettelemme uusia toimintatapoja ja esimerkiksi rajoitusten merkityksen sisäistäminen voi olla lapselle tai nuorelle haasteellista

Opetusneuvos kannustaa vanhempia kertomaan lapsilleen, että rajoituksilla on tarkoitus suojata sekä itseä että muita ihmisiä.

On myös olennaista, että aikuiset itse tekevät samoin.

– Vaikka rajoitukset voivat tuntua kurjilta, on niiden noudattaminen tärkeää. Meiltä kaikilta vaaditaan nyt uudenlaista venymistä, Laitinen sanoo.

– Nuoret erityisesti kaipaavat toistensa seuraa ja keskinäistä vertaistukea, joten esimerkiksi sosiaalinen media voi olla siinä hyödyksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Sosiaaliala on huolissaan kotiin jäävistä koululaisista: "Kymmeniätuhansia lapsia jää vaille turvallista päiväohjelmaa"17.3.2020 08.39
Kotien nettiyhteydet joutuvat nyt koville – näillä ohjeilla hallitset kaistasyöppöjä16.3.2020 16.23

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu