Toimitukselta

Miljoonahävikki biojäteastiaan

(PÄÄKIRJOITUS) Suomessa tarjoillaan 900 000 maksutonta kouluateriaa päivässä. Pääkaupunkiseudun koulujen ja oppilaitosten osuus tästä määrästä on noin 100 000 kouluruoka-annosta päivässä.

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä maksuton kouluruokailu on edelleen suomalainen ylpeydenaihe, mutta itsestäänselvyyteen suhtaudutaan kuitenkin helposti myös välinpitämättömästi.

Ikuisuuskeskustelu kouluruoan laadusta saa uutta ulottuvuutta, kun sitä tarkastellaan hävikkimäärien kautta. Helsingin Sanomat arvioi marraskuun alussa, että Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla koululaiset kippaavat lukuvuoden aikana biojäteastiaan parin miljoonan euron arvosta ruokaa.

Pelkästään Helsingissä varovainen viiden prosentin hävikkiarvio on 2 750 annoksen verran päivässä, mikä tekee vuositasolla yli puoli miljoonaa annosta. Kun pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa yhden kouluruoka-annoksen hinta on kahden euron molemmin puolin, nousee vuosihävikkikin miljoonatasolle.

Hävikkiä vastaan voidaan käydä jo valmistus- ja tarjoiluvaiheessa, mutta ketjun viimeinen lenkki on niin sanotun lautashävikin vähentäminen. Pakkosyömisen aika on ohi, eikä kouluruokaa enää itketä ja syödä tai kätketä lautasliinaan. Liikaa ruokaa muuttuu kuitenkin biojätteeksi vain käymällä koululaisen lautasella. Asenteisiin voidaan yrittää vaikuttaa paitsi kouluissa myös kodeissa.

Niin ruoanvalmistuksen ammattilaiset kuin elintarvikevalmistajatkin ovat juhlavuoden kunniaksi aloittaneet kampanjoita kouluruoan arvostuksen ja laadun puolesta. Jokainen ponnistelu kouluruoan puolesta on arvokas, sillä yhä on paljon niitä, joille päivittäinen kouluruoka tulee todelliseen tarpeeseen.

Mikko Heino

Toimitukselta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet