LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Suvisaaristosta tuli punkkiparatiisi, syynä kauriit

Kauriiden metsästyslava keskellä Bergö-Ramsön luonnonsuojelualuetta.

Lukijan kuva

Länsiväylässä (19.12.2018) kerrottiin perheestä, jonka äiti ja pojat saivat kesän muistona punkeista borrelioosin vierailullaan Suvisaaristoon.

Täällä todella punkkien kelpaa elellä. Esimerkiksi Bergö-Ramsön noin 50 hehtaarin suojelualueella on arvokkaita elinympäristöjä, kuten vanhaa kangasmetsää, puustoisia soita, pienvesien lähimetsää, kookkaita vanhoja lehtipuita sekä korpisuutta.

Alueen luonnon monimuotoisuudella on vakavana uhkana tulokaslajien – metsäkauriin ja valkohäntäkauriin – aivan liian runsaiksi räjähtäneet kannat, jotka köyhdyttävät alkuperäistä luontoa. Tämä näkyy selvästi lehtipuiden vesakoissa eikä sienestäjä voi enää uneksia suppilovahveroista, jotka ”vanhoina hyvinä aikoina” olivat tuiki tavallisia.

Punkkien tärkein isäntäeläin on metsäkauris. Suojelualueella on kolme hirvieläinten ruokintapaikkaa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä solmukohtia punkkien levittämisverkostossa. Joka suunnasta kauriit kokoontuvat näihin ruokailemaan, mutta myös jakamaan punkkeja toisilleen levittäen niitä sitten tehokkaasti jokaiselle pihalle ja nurmikolle. Kesäisin nurmikolla on liikuttava saapasjaloin, puhumattakaan, että lapsia voisi päästää sinne leikkimään.

Kauriinmetsästäjät hoitavat ruokintapaikat. Kun metsästyskausi alkaa, nämä ”erämiehet” kiipeävät ruokintapaikalla olevalle metsästyslavalle, josta on helppo puutarhatuolissa istuen ampua iltahämärissä ruokailemaan tulevia puolikesyjä kauriita.

Espoon kaupungin leväperäisyyttä on mahdoton käsittää ja hyväksyä. Suojelualueen tehtävänä tulisi olla alkuperäisen luonnon turvaaminen. Nyt Espoo sallii omalla suojelualueellaan alkuperäistä luontoa hävittävien tulokaslajien keinotekoisen lisäämisen sekä edistää samalla tehokkaasti vaarallisen punkkikannan lisääntymistä.

Luonnonystävä

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet